Sukkahousut pelastavat maailman (taas kerran)

Jokainen säästeliäskin kuluttaja on joutunut viime aikoina tuntemaan muovisen kertakäyttöhaarukan pistoksen niskassaan, kun on tajunnut syyllistyneensä erittäin vakavaan maailman vesien saastuttamisrikokseen. Mitä? Minäkö?
Sinäpä sinä. Olet käyttänyt muovia ja pilannut niin Horonjärven, Kallaveen kuin maailman meretkin. Olet saanut esimerkiksi Välimerelle aikaan viisi kertaa Suomen kokoisen monta metriä syvän muovijätelautan.
Mietipäs vähän, miten tässä näin on päässyt käymään. Vain siten voit parantaa käyttäytymistäsi.

Kaupastahan sitä muovia tulee. Muovikassit ja hedelmäpussit. Olen ostanut jo kaksi (2) muovikassia tänä vuonna. Muuten olen pärjännyt entisillä, maalarinteipillä paikatuilla. Hedelmäpussit, no niitä tulee puolen vuoden aikana, mutku ne menevät roskapusseiksi niin ettei tarvitse ostaa erikseen. Satokautena en ole käynyt kertaakaan heviosastolla, vaan olen kävellyt ylpeästi ohi niinkuin jokaisen luomuviljelijän kuuluu tehdäkin.
Meitä neuvotaan ottamaan kauppaan omia pusseja, pakkauksia, astioita ym. joihin voisimme laittaa ostoksemme. Vähän monimutkaiselta tuntuu eikä monenkaan tuotteen kohdalla onnistuisi.

Tutkailin muovijäteasiaa viime kauppareissullani: maitopurkissa sanotaan, että se on suoraan luonnosta (ettei peräti lehmän tissistä). Leivät lepäävät enimmäkseen itsensä kokoisissa muovi- tai paperipusseissa. Juustot jököttävät melko vartalonmukaisissa pakkauksissa, kanat ovat munineet pahvirasioihin.
Kalatiskillä kalat kääritään vähintään kahteen suureen muovipintaiseen paperiarkkiin ja sujautetaan lopuksi muovipussiin.

Lihahyllyltä löytyi heikoin lenkki! (kuva) Lihat ja leikkeleet kelluvat muovirasioissa moninkertaisen ilmatilan keskellä. Valtavat rasiat, nurkassa pieni muru tuotetta ja suurin osa tilavuudesta pahanhajuista kaasua. Lihatalojen rekkojen lastina on ¾ osaa ilmaa ja jätteeksi muuttuvaa muovia!
Kosmetiikkaosastolla tuotteet on pakattu suuriin pahvi-tai muovihökötyksiin, joiden sisältä löytyy paksuseinäinen ja -pohjainen purkki sisältönään teelusikallinen jotain. Mitä kalliimpi tuote, sitä suurempi, kiiltävämpi ja kummallisempi pakkaushärveli. Vaikuttavimmat tehoaineet ovat pakkauksen pinnassa ja hinnassa.
Muovilautoista puheen ollen; ihmisen pakkausmateriaalin eli ihon huolto kierrättää mikromuovia itse tuotteiden, pakkausten ja ylenmääräisen lotraamisen takia. Suihkussa pitää juosta alvariinsa ja pestä itsensä vahvoilla aineilla niin, että iho kuivuu ja sitä pitää koko ajan rasvata. Millin sänkitukkaankin tarvitaan shampoota, hoitoainetta ja geeliä. Ja sinne ne holisevat viemäreiden kautta jätevesiin ja päätyvät valtameriin.

Kuvan esimerkissä tulostimen mustepatruuna oli aikaisemmin pakkauksessa, joka myötäili sisältönsä muotoja. Jossakin vaiheessa paketti laajeni kaksinkertaiseksi. Pakkausten rakenteet monimutkaistuvat niin, ettei niitä saa tervekään auki tai tarvitaan työkalupakillinen apuvälineitä. Koot kasvavat itäistä pituutta ja läntistä leveyttä kuin helppoheikin kaupittelemat naisten alushousut.

Apteekeissa myydään paljon ilmaa. Valtavassa lääkerasiassa (kuva) saattaa olla nurkassa pieni läjä levyjä, joista irrotetaan kaukana toisistaan olevia nuppineulanpään kokoisia tabletteja tai purkeissa on puolet tyhjää. Pakkausten säilyttämiseen ja esilläpitämiseen tarvitaan valtavan suuria apteekkitiloja ja rekat kuljettavat ympäri maailmaa suurimmalta osalta onttoa höttöä.
Kun ajattelee tuhansia, miljoonia vastaavanlaisia pakkauksia kuljetettavana rekoilla tai laivoilla ympäri maailmaa, niin kallista ilmankuljetusta tulee. Jos tavarat olisivat sopivan kokoisissa pakkauksissa, rahtiliikenne vähenisi huomattavasti, samoin liikenteen tuottamat saasteet.

Mutta maailman meriltä ja valtateiltä takaisin maalaisjärjen asuinsijoille, sillä nyt tuli idea! SUKKAHOUSUT! Niiden lahkeisiin saa laitettua niin karjalanpiirakat kuin banaanitkin, irtomuikut ja palasaippuat. Sukkahousuilla pelastamme maailman meret.

Kommentit

  • juppepuputin

    Upee kirjoitus! Varsinkin tämä: “Olet saanut esimerkiksi Välimerelle aikaan viisi kertaa Suomen kokoisen monta metriä syvän muovijätelautan.” :) :)

  • Eino J. (maallikkona)

    Hyvä kokonaisesitys, oikein hyvä ! hyvä kun on esillä!

    PS: sukkahousunkaltaisia verkkomaisia “kestopusseja” myydään jo hedelmätiskin naulakossa – että niillä korvattaisiin ne helposti rikkoutuvat muovipussit.

    – Hygienian ymmärrän kehittyneen, sillä lapsuudessani noudettiin tinkimaito omalla hinkillä naapurista ja kirkonkylällä kaupasta tonkasta ns. irtomaitona. sai sen minkä tarvitsi – ja perunat kellarista omaan hinkaloon

    = ruokatarpeet ovat nykyisin hygieenisempiä kuin ennenvanhaan, tämä säästänee monelta vatsataudilta.

    – pakkausmateriaaleista olen sinänsä samaa mieltä, niissähän takana on vaikuttavuus – yhtäältä, esimerkiksi lääkkeissä, aitous – tutkittua tietoa kaikki tyyni – erottua

  • seija sanaleikkimökistään

    Juppepuputin; sellaista elämä on että suurin syntipukki kaikkeen on pienen Suomen pieni ihminen.
    Jonkin tiedon mukaan noita suuria muovilauttoja on ainakin seitsemän maailman merillä. Kertyvät merivirtojen risteyspaikkoihin.
    Hollantilaiset ovat keksineet härvelin, jolla yksi lautta hävitetään 90 % 20 vuodessa. Että silleen.

  • seija sanaleikkimökistään

    Eino J; Erinomainen asia, että ruuan laatuun voi luottaa. Voisivat vain laittaa ne istuvampiin pakkauksiin ettei tarvitsisi ilmaa kuljettaa ja varastoida.
    Pikkuisen hankalalle tuntuu laittaa kaikki hedelmät samaan pussiin. Jos pussissa on jo appelsiineja, kilo omenoita pitää laittaa vaa´an pinnalle, josta ne pyörivät pitkin lattiaa.
    Luin jostakin, että merien muovilautoissa lisääntyy huimaa vauhtia jokin ötökkä, joka syö kalanmunat niin, ettei kohta ole enää kalojakaan.

  • Eino J. (maallikkona)

    Oikeassa olet Seija, silmäilin lihatiskillä pakkauksia.

    Ainoastaan muutama valmiste on pakattu ihonmyötäiseen tyyliin, kelmuun, ja enimmät ovat eräänlaisessa kovamuovisessa tarjoilurasiassa. Muistelin ostoksiani, ja ostan mieluimmin juuri noita kovia pakkauksia, vaikka niistä kertyy ilmeisesti enemmän jätemuovia kuin noista kelmumallisista. Olen siis syyllinen, jos kohta, vien pakkaukset keräykseen – en vesistöön …?

    Tuote säilyy jääkaapissa noissa rasioissa paremmin – näin luulen. Ehkä taustalla on myös muistot ajasta, kun maito pakattiin muovipussiin – se puhkesi varsin helposti? Luin romaanin takavuosina, missä henkilö ryhtyi ekologiseksi, muistaakseni New Yorkin Manhattanilla. Hän osti makkarat (muistelen kuvainnollisesti) ja vastaavat omaan pakkaukseensa. Hän muistaakseni tutustui myös lähialueen maanviljelysosuuskuntiin saadakseen juurekset ja vihannekset lähiruokana jne. Seija, onko tässä ratkaisu: paikallisesti tuotetut ruoat omaan reppuun noudettuina? Muovipussit voisi ehkä korvata paperipusseilla usein, mutta voiko kattavasti?

  • Leena Raveikko

    Näitä muovi- ym. kuoria ja pusseja voi hyvin kierrättää. Yksi vihannespuss

  • Leena Raveikko

    hups, jatkan… pussi kestää kauan. Siihen voi kerätä kasvimaalla käydessään salaatit ja persiljat pitkälle syksyyn. Kun pussi vähän nuhraantuu, kelpaa se vielä multaperunapussiksi muutaman kerran. Sen jälkeen se on jo niin reikäinen, että joutaa roskiin=kaatopaikalle. Ellen laita sitä muovikeräykseen. Tosin se kierrätysmuoto on minulle vielä mysteeri, ei ole taloyhtiömme roskiksissa vielä muoville omaa. Polar-juustopussi on oiva. Siinä on vetoketju sulkemista varten. Olen siinä kuljettanut eväsporkkanat, pussi kestää kauan. Pahvit kelpaavat keräykseen, onneksi, samoin kaikki paperisen oloiset pussit. Itse asiassa varsinaisia roskia kertyy hyvin vähän. Komposti syö kaiken elävän tai kerran eläneen. Mutta ei sukkahousuja. Tuolta ne joutaisivat kauppakassin pohjalle Seijan ideoimaan käyttöön, kun niitä ei voi pitää. Aina valuvat alas niin että haarukka on polvissa. Inhottavat kapistukset!

  • seija sanaleikkimökistään

    Ei meiltäkään paljoa roskaa tule, vaikka maksamme kolmeen kuntaan jätemaksua. 120 litran pönttö johon kaiken keräämme, tulee korkeintaan puolilleen kuukaudessa (ilmavasti). Tosin poltamme paperiroskat ja sehän se vasta synti onkin!
    Meitä syyllistetään muovilautoista niinkuin kaikesta muustakin. Seura- lehdessä no 39 kirjoitetaan: “Maailman meriin päätyy vuosittain karkeasti arvioiden kahdeksan miljoonaa tonnia muoviroskaa. Siitä kolme neljäsosaa tuottaa vain 12 maata. Tähän likaiseen tusinaan kuuluu peräti yhdeksän valtiota Aasiasta”.

Jätä kommentti

*