Laineet lipuvat harmaasti rantaan
järvellä on torjuva katse
älä tuo venettäsi vesille
pysy rannalla variseva lehti

lehdet irtoavat yksi kerrallaan
julistavat syksyn alkaneeksi
kaste nostaa vilua jalkapohjiin
ruohonkorret eivät nouse

älä tule vielä syksyinen tuuli
pysy halla loitolla kauan
älä vie kesää talven taakse
syksyn sato on säilömättä

kesäinen rakkaus kestä vielä
usvaisten aamujen sumut
säilytä hyväilyt lämmittämässä
paljaissa rungossa talveni yli

2.

Minä olen rannalla yksin
kuin vuosisadat maannut pohjahako
tai vanha luupäinen hauki
sorsa narisee ruovikossa
joutsenien hopeatorvet kutsuvat lähtöön
olen vain keltainen lehti veden pinnassa

syksyisessä tuulessa ikävän aallot
kesän vaimenneet äänet
iskeytyvät kalliosta toiseen
runo minusta sinuun

kirjoitan sinulle kaipauksen
miten pitkä on kylmä ja pimeä
kaukana kevään kiihko
pihlaja ravistaa helmensä
pimeää vyöryy, kalventaa puut

ole sinä minun villasukkani
kynttilä ja takassa humiseva tuli
poista pimeä, valaise ja lämmitä talveni yli