Turvan mittausta

Raveissa hevonen voi tulla maaliin turvan mitan toista edellä. ”Turvassa oot paremmassa, kuin on lintu pesäsessään…” lauletaan virressä 397. Vakuutusyhtiöiden esitteistä saa käsityksen, että ottamalla ja maksamalla vakuutuksia voi estää onnettomuuksien tulon.

Tiedotusvälineitä seuraamalla huomaa, että elämä muuttuu päivä päivältä epävarmemmaksi ja turvattomuus lisääntyy. Luottamus kaikkeen rapisee kuin huonot raplingit laipiosta. Yllämme ei ole enää suojaavaa taivaallisen rauhan kupolia, vaan Naton harjoituskoneet piirtelevät siellä viivojaan. Kaunis, verenpunainen iltarusko ei ole vain somekuvien kohde, vaan sen ikiaikainen merkitys ”sotaa ja vainovuosia” on totta.
Säätiedotukset varoittavat myrskyistä yhtenään, tolkuttomat vesisateet testaavat kattojen heikkoja kohtia ja viemäreiden vetokykyä. Sähköt katkeilevat ja tietoliikenteen käytön kanssa saa olla varuillaan koko ajan. Moni iäkäs ihminen ei uskalla vastata tuntemattomista numeroista tuleviin puheluihin.
Suurin osa lehtien otsikoista ja jutuista käsittelee ilki- ja väkivaltaa, joka laskeutuu yhtä nuorempien ikäluokkien keskuuteen. Aivan kuin kaikki normaali kanssakäyminen ihmisten väliltä olisi loppunut kokonaan. Kuin sota lähettäisi tytärpommejaan jokaiseen mieleen ja sieluun.

Ennakoinnit hyvinvointialueitten toimivuudesta kylvävät kauhua ja ovat jo saaneet pahoinvointi-alkuisen nimityksen kansan keskuudessa. Epävarmuus lisääntyy heilläkin, joilla on vain hyviä kokemuksia hoidon ja huolenpidon toimivuudesta. Niitä ei haluta edes uskoa, varmuuden vuoksi.
Monenlaista epävarmuuden toukkaa nakertaa ihmisen mieltä ja nostattaa huolta.

Mutta – ei tässä vielä kaulaa myöten suossa olla. Useimpien elämässä ei monikaan asia ole muuttunut hintojen nousua lukuun ottamatta. Kaikki menee entistä turvallista rataansa, puolukat on poimittu tai ostettu torilta, pihoja haravoidaan tai nautitaan lehtipuhaltimien konserteista, kynttilöitä sytytellään hämärtyvien iltojen tunnelmaa kohottamaan.
Kynttilöistä päästäänkin itse asiaan: varautumiseen ja itsenäiseen turvallisuusasioista huolehtimiseen. Syysiltoina olisi aikaa miettiä näitä ihan tosissaan. Tavallisen tallaajan vaarana on harvemmin huumejengien välienselvittelyt tai ryöstetyksi joutuminen. Useimmat hankaluudet tapahtuvat kodeissa. Onko siellä kaikki OK?
Kynttilät ja palovaroittimet, joiden patterit on tarkastettu, siinä vasta pari. Takan ääressä tunnelmoinnin lopuksi olisi hyvä jättää pelti vähän raolleen, nykyihmisen häkäkestävyys ei ole savupirttiaikojen luokkaa. (Vaikka lämmitystaidot saattavat saada aikaan samaa tunnelmaa.)
Kannattaisikohan ne kymmenet töpselit ja piuhat irrottaa pistorasioista kotoa lähtiessään? Suattasj siästyä hippu sähköökin.

Pelastuslaki velvoittaa jokaista ihmistä omatoimiseen varautumiseen. Monia hyviä oppaita elinpiirinsä turvallisuuden ja sen tunteen ylläpitämiseksi on tarjolla. Näitä kannattaisi aivan aikuisten oikeasti lukea ja miettiä. Niiden esille tuomat asiat eivät ole turhaa kirjainten peräkkäin laittamista, vaan tarkkaan tutkittua ja onnettomuustilastojen pohjalta tekstiksi muotoiltua asiaa jokaisen parhaaksi. Omalle turvalliselle kotiympäristölle sokeutuu eikä halua edes ajatella, että siellä voisi jotain ikävää sattua. Pelkkä tunne ei riitä.

Maaseudulla asutus harvenee ja välimatkat naapureihin ovat pitkiä. Omatoiminen varautuminen erilaisiin tilanteisiin on enemmän omalla vastuulla kuin kaupungissa asuvilla. Itse olen herännyt näitä asioita miettimään viettäessäni paljon aikaa maalla myös talvella. Lähimmän ja ainoan naapurin valot näkyvät noin kilometrin päästä umpihangen takaa.
Olen lukenut ja suosittelen muillekin Kodin paloturvallisuusopasta, 72 tunnin varautumisen ohjetta ja 10 turvallisuuskysymystä kylille. Niistä saa paljon ajattelemisen ja tarkastamisen aihetta. Ensiavun kertauskurssille en valitettavasti päässyt, mutta opasta voi lukea myös omin päin. Samoin kuin talviautoilussa huomioon otettavia asoita. Lähtekee mukkaan turvallisuuvven lisseemisen ja varrautumisen tielle, ee varmaan tie pahhoo kenellekkään.

Turvallisia ja lämpimiä syysiltojen hetkiä myös runon muodossa:


Sinun luonasi,
oliko se seitsemäs taivas.

Kuin kodin lämmössä,
äidin sylissä, turvassa
rauhassa olisin ollut.

Niin hyvä olla,
ei vaivaa missään.

Kommentit

  • POEKA

    aikoinaan irvileuat tokas,että ”ompa rikas talo, kui ikkunat roikkuu läskiä täynnä”. talo josta kurkataan ikkunaan jos joku ajaa ohi. Siinäpä jää samalla muistiin, jos konnien autot kiertelee mökkejä tai venerantoja. Ja jos se peräpirtin Pekka ei ajakkaan tiistaina kello 7:30 kylille kaupoille, niin ku se on tehny jo viimeset 40 vuotta, niin silleppä voi pirrauttaa, että onko kaikki kunnossa ja jos ei vastaa puhelimeen, niin piipahtaa kahtomaan.

  • seija.hamalainen

    Valppautta kannattaa pitää yllä. Useissa tapauksissa silminnäkijöiden havainnot auttavat asioiden selvittämisessä. Kännykkäkuvat ovat hyödyllisiä monessa asiassa. Esimerkiksi rahanarvoisten, mahdollisesti varkaita kiinnostavien tavaroiden kuvaaminen. Nyt on mökkirosvojen kulta-aikaa. Perämoottorit ovat kysyttyjä.

Kommentointi on suljettu.