Unihiekkaa

Nukuitko hyvin viime yönä? Olivatko unesi villejä ihmeitä täynnä, heräsitkö virkeänä sieraimet väristen, harmaat aivosolut kihisten uuteen päivään?
Vai valvoitko myöhään soffasurffaajana, someilitko aamuyöhön mielenkiintoisten? keskustelujen myötä vai peppuroitko pitsinrisaista unta ja sitten maata pojotit puoleen päivään?

Nukkumis- ja kukkumistavoissa löytyy valikoimaa. Yksi vannoo ruokaperräisten ja kauneusunien nimeen, toinen pistelee uninappeja huuleen. Kolmannen luovuus kukoistaa aamuyön tunteina. Käen ja pöllön parisuhde ei oikein onnistu, sillä ”Virkeä kun pöllö ois, / käeltä on taju pois. / Herätessä käkösen / pöllö on – uninen”(Reino Helismaa).
Nukkumiseen ja uniin liittyy eri kulttuureissa monenlaisia käsityksiä, mutta kaikkialla ollaan jokseenkin yksimielisiä siitä, että hyvä uni on terveen elämän kiinteä osa. Yhtä elintärkeää kuin syöminen.
Hyvää unta pidetään usein itsestäänselvyytenä, mutta huonosta unesta voi tulla varsinainen piina.
Yli puolenyön valvovat ja pitkään nukkuvat ihmiset saavat vain vähän syvää, elimistöä uudistavaa unta. Vajaasti nukkuessa myös psyykeä korjaavien unien näkeminen vähenee ja monta Oscar-tasoista hyvää filmiä jää näkemättä.

Uni on myös tahdon asia. Elimistölle voi opettaa normaalin nukkumisajan rytmiä. Lapsia ja nuoria kasvattavat, ja aikuisen elimistöä uudistavat ja korjaavat hormonit tekevät työtään iltakymmenen ja aamukuuden välillä. Ne eivät muuta aikatauluaan yhden ihmisiän aikana. Ihminen luulee selviytyvänsä vähällä unella. Elimistö tottuu siihen teoriassa, mutta todellisuudessa ei. Epäsäännöllisesti nukkuva ajelee käsijarru päällä.
Jos sinulla on unenlahjat kohdallaan, älä sotke niitä tieten tahtoen. Unettomuus, se pirun keksintö, voi osua kohdalle kutsumattakin. Unen syöjiä ovat mm. kipu, suru, pelko, huolet, stressi ja ympäristön häiriöt. Yöllä valvoessa huolet moninkertaistuvat, uneton miettii kaikki olemassaolevat ja olemattomat asiat.

Nuoret vieraantuvat säännöllisestä nukkumisesta. Käyneekö pikkuhiljaa niin, että kun he valvovat lapsesta asti yöt, kasvuhormonit jäävät vajaakäytölle ja kansan pituuskasvun lisääntuminen hidastuu.
Syntyvyyskin on laskussa. Enää ei synnytetä edes kokonaisia lapsia, vaan ihanteena pidetään 2,4 lasta perhettä kohti. Yhtenä syynä voisi ajatella, että kapula toisessa kädessä on vaikea saada kumppania syttymään liekkeihin. Jos makuuhuoneessa televisio tai tietokone kilahtaa, seksi (paras unilääke) ikkunasta ulos vilahtaa.

Mikähän ihme siinä on, että alkuyöstä pitää nakertaa yhä enemmän. Kauppojen pitää olla auki, ravintoloissa esiintyjät tulevat vasta puolen yön jälkeen. Puijon kisat piti olla silloin kun oli lasten nukkumaanmenoaika.
Yhteiskuntasopimussirkuksen loppuhuipennus pitää esittää yöllä. Mitä tummemmat silmänaluset on voittajilla, sitä suuremman leijonan he muka ovat kesyttäneet. Valvomisen seurauksena on keskittymis- ja arvostelukyvyn heikkeneminen, josta seuraa huonompia päätöksiä ja virheitä.

Elämästämme kolmannes on tarkoitettu nukkumiseen. Jos tehtäisiin yhteiskuntasopimus siitä, että ihmiset nukkuisivat enemmän, työaikoja ei tarvitsisi jatkaa. Työt tulisivat tehokkaasti hoidettua jopa nykyistä lyhyemmässä ajassa.

”Unien utuinen lintu,
sivele höyhenellä,
ohimon kipeä vanne,
väsyneet luomeni kiinni.

Rauhoita eilisen kaipuu,
huomisen kiimainen kiihko.

Unien pilvelle nosta,
kevennä kiireiset kädet.
Siipien sulalla siellä
sävellä uneni laulu”.

Kommentit

  • Veikko Kastinen

    Mielestäni luonnonlait, jotka koskettavat kaikkia elollisia, ovat ihmiseltä hukkaantumassa. Tarkoittaneeko että ihminen on asettunut niiden yläpuolelle. Lepoa ja unta ei tarvita? Luonnonlakia voidaan nimittää muullakin nimillä (Jumalan laki), mutta ehkä luonnonlaki saattaisi saada nykyihmisenkin hyväksynnän. Jokainenhan meistä tietää mitä lakien rikkomisesta seuraa. Hyviä unia!

    • Seija Hämäläinen

      Winhaa wauhtia wieraannutaan luonnosta ja peruselämisestä. Aisteja kuormitetaan yhä enemmän, mikään ei riitä. Kaikkivoipaisuuden harha hämää ja jyrää alleen. Lainaan omaa runoani: ”Luonnon kämmen on suuri, / lyö hitaasti takaisin”.

  • porkkanan juuria

    Jos elämäni olisi yhtä mielenkiintoista kuin uneni ovat, niin Salvador Dalin surrealistiset teokset olisivat valokuva-albumini arkimuistoja. Aamulla herätessäni on usein pakko nauraa. Mutta sitten, aikaa ei kulu kuin sekunti tai sen osa, en muistakaan unestani yhtikäs mitään. Mikähän se on, kun pitää ihmislasta näin muistamattomuudella piinata? Nimittäin nuo unet kun muistaisi ja ylöskirjaisi, niin niistä syntyisi seuraava nobel-kirja, finlandia ainakin.

    • Seija Hämäläinen

      Onko se yhteistä muistia, joka saa meidät unessa tuntemaan ja kokemaan toden tuntuisesti asioita ja tilanteita, joihin emme ole koskaan hereillä ollessa törmänneet. Voi miten monta loistavaa unen ja valveen välitilassa syntynyttä runoa ja aforismia onkaan haihtunut ja kadonnut.

  • POEKA

    Sanoppa elä muuta.
    Nimim. kolmivuorotyöläinen

Jätä kommentti

*