Kallaveden aallot kuljettavat meren ja
kaukaisten viinitarhojen tuoksua
rinteiltä, jotka laskeutuvat kuin portaat.
Satama raskaana viininkorjuusta,
rypäleterttujen pitkästä matkasta,
murskaantumisen tuskasta, jossa itkee
rotevan maaperän mineraaliset maut,
kellareiden ja tammitynnyreiden salaisuudet.
Syömme viinilehdillä haudutettua karitsaa.
Teran Kabolan tummien marjojen,
tupakan ja nahan tuoksu sekoittuu
Malvazia Istrian hunajaan ja akaasiaan.
Auringonsäde kimmahtaa aallon pyörteestä,
välähtää viiltäen lasin kaarteesta silmiisi.
Snellmaninpuiston cannat kohottavat
punaiset hehkuviinipikarinsa.
Juot viiniä satiinikengästäni,
ehtoollinen tuomiokirkon rappusilla,
Satama paisuu musiikista, olemme
turkoosin veden rakastavaisia,
rypäleiden, vuorenrinteiden lapsia.
Nauramme viinistä viisain silmin,
laivojen tuubat kutsuvat lähtöön.
Sonja
Nautittavaa runoa pukkaa! Jatkahan samalla linjalla.
Seija Hämäläinen
Runot ”Kuopio tanssii ja soi” ja ”Viinijuhlat” kirjoitin Vestäjien Kuopioaiheista runoantologiaa varten. Koko talven mietin, mutta en keksinyt mitään. Kuopio ei vastannut huhuiluihini, rakennukset ja kadut eivät puhuneet minulle mitään. Vasta keväällä, vaihdettuani näkökulmaa, syntyivät nämä runot ja kolmas ”Syksy”, jolloin Kuopiossa ei tapahdu mitään.
Sonja
Sellaista se välillä on että ympäristö on mykkä runoilijalle vaikka kuinka kuuntelisi korvat hörössä inspiraation säveliä. Ei ole runojen synty minulla ainakaan mitenkään päivittäistä tai helppoa. Sinulla on lahja kuulla tuulen tarinat ja saada ne ihmisen kielelle sanoiksi ja merkityksiksi. Pidähän antennit ojossa jos vaikka lisää runoutta saisimme iloksemme lukea blogistasi.