Jeleppikassikerräyksen piste iiisalmelaisessa kaupassa. Ostoskärrissä erilaisia kuiva-ainetuotteita.

Yllätysvieras

Kaupassa kerään ostoskärryyn monenlaista, mitä kotona tarvitaan. Yhtäkkiä muistan Jeleppikassi-kerrääksen, ja pistäydyn vielä kuivaelintarvikehyllyillä. Poimin mukaan kahvia, kaurahiutaleita, näkkileipää ja pari ananaspurkkia. Vielä mukaan suklaamunapussi – lapsiperheessä se varmasti ilahduttaa. Kun olen maksanut kaikki ostokset, jätän keräykseen lahjoittamani ruuat Jeleppikassi-kerrääspisteeseen, joka on kaupan infopisteen lähellä. Useammassakin iisalmelaisessa kaupassa on Jeleppikassi-kerrääspiste, josta Iisalmen seurakunta välittää helposti […]

Lue lisää
Orjantappurakruunu violetilla taustalla.

Pitkäperjantai

Muistan lapsena, että pitkäperjantai oli totisesti pitkä. Muistaakseni usein oli myös huono ilma. Ulos ei voinut mennä, vaikka olisi saanutkin. Ja ehkä ei edes olisi ollut lupa. Sitä en muista. Pitkäperjantai ei ollut ollut lempparijuhlapäivä, vaikka vapaapäivä koulusta olikin. Päivä kului hitaasti: harmaana, tylsänä ja ikävänä. Tunnelma oli hiljainen ja odottava. Mikään ei oikein innostanut. […]

Lue lisää
Mies ja nainen tervehtivät toisiaan kyynärpäillä

Koronavuosi

Siitä on nyt tasan vuosi. Poikkeusolot koronaepidemian takia alkoivat 13.3.2020. Moni asia muuttui, eikä vieläkään ole palattu normaaliin. Voi olla, että aivan entiseen ei palata koskaan. Kirkkokin joutui miettimään monet asiat uudelleen. Vaikeinta oli se, että seurakunnat ovat kriisitilanteissa tottuneet avaavan kirkkojen ovet ja tarjoamaan ihmisille mahdollisuuden rukoukseen ja yhdessäoloon. Tässä kriisissä piti kuitenkin panna […]

Lue lisää
Lumeen piirretty sydän.

Hyvyyden voiman suojaan

Erityisesti näinä aikoina, kun turvallisuuden tunnetta ravistelevat uutiset koronasta, kärsimyksestä, huono-osaisuudesta, ilmastonmuutoksesta, sodista ja epäoikeudenmukaisuudesta, tarvitaan hyvyyden voimaa. Jotain, mihin voi turvautua silloinkin, kun pelottaa, ahdistaa, turhauttaa, väsyttää ja tekisi mieli antaa olla. Ei mitään äkkimakeaa höttöä tai tosiasioiden kieltämistä, vaan ruisleipää ja vahvaa turvaa siihen, että meistä pidetään huolta. Tämän sunnuntain aihe kirkkovuodessa on […]

Lue lisää
Poutapilviä aurinkoisella taivaalla.

Paastonaika

Kirkkovuodessa on alkanut 40 arkipäivää kestävä paastonaika. Se kestää tuhkakeskiviikosta pääsiäiseen. Sunnuntaipäiviä ei lasketa mukaan, koska sunnuntai on Jeesuksen ylösnousemuksen päivä ja siten juhlapäivä. Tämän sunnuntain evankeliumissa kerrotaan kuinka Jeesus paastosi 40 päivää autiomaassa hänen valmistautuessaan julkiseen tehtäväänsä. Jeesuksen omasta paastosta hänen julkisen työnsä alussa voisi ajatella että se on tarkoitettu auttamaan keskittymisessä tulevaan tehtävään […]

Lue lisää

Tulkoon valo!

Mikä tuo valoa? Ainakin sähkölamppu. Pappina kuulen monia elämäntarinoita menneiltä vuosikymmeniltä, kuinka vielä 70-luvulla sivukyliltä puuttui sähkö ja valaisimina toimivat kynttilät, öljylamput ja kaasuvalot. Jos kysymystä muuttaisi siten, että kysyisi ”Mikä tuo valoa elämään”, niin syvemmät vastaukset laittaisivat ainakin minut mietteliääksi ja hiljaiseksi. Lamppu ei ole ainoa valonlähde – ”valo” tarkoittaa jotain mielekästä. Monelle papille […]

Lue lisää
Auringon nousu talvella.

Katseet kohti valoa

Viime sunnuntai oli päätös jouluajalle, sillä loppiaisaika on joulun jälkijuhla. Tämä sunnuntai puolestaan kääntää katsettamme kohti ristin ja ylösnousemuksen pääsiäistä, mutta sinne on aikaa vielä seitsemisen kymmentä päivää. Muutama sunnuntai vielä ja sitten on jo tuhkakeskiviikko, mistä lännen kirkossa alkaa suuri paasto. Maaningan aikoinani eräs immeinen kyseli minulta, että miksi minä puhun niin paljon paastosta, […]

Lue lisää

Meillä kaikilla on lahjoja

Joulu on mennyt. Pikkuhiljaa laitettuamme joulukoristeet talteen ensi vuotta varten, me ehkä havahdumme myös uuden vuoden lupauksiimme. Kuka lupasi elää terveellisemmin, kuka olla parempi ystävä tai puoliso läheisilleen? Tai kuka päätti aloittaa elämäntaparemontin tai kodin uudistamisen? Moni haluaa uuden vuoden alussa laittaa elämän epäkohtia kuntoon. Nyt on kuitenkin ehkä jo aika huomata, mikäli annettujen lupauksien […]

Lue lisää
Lasimaalaus, jossa Johannes Kastaja kastaa Jeesuksen.

Kasteen lahja

Jeesus käveli Johanneksen luo ja halusi kasteen. Johannes kastoi Jeesuksen upottamalla hänet veteen. Johannes oli kastanut paljon ihmisiä samalla tavalla. Hän julisti parannuksen tekoa ja kasteen merkitystä syntien anteeksiantamisen, poispesemisen, merkkinä. Kasteessa Jeesus liittyi Johanneksen julistaman Messiaan joukkoon, joka Hän itse oli. Kun Jeesus oli kastettu, Taivas todisti Hänen jumaluuttaan. Evankeliumissa sanotaan (Luuk.3:21-22): ”Paljon kansaa […]

Lue lisää

Jumala on rakkaus

Tänä vuonna joulua saadaan juhlia yksi päivä enemmän kuin tavallisesti: tapaninpäivän osuessa lauantaille sitä seuraava sunnuntai on kolmas joulupäivä. Päivä on omistettu opetuslapsi Johannekselle, jota on sanottu rakkauden apostoliksi. Nimitykselle on kaksi syytä. Ensinnäkin Johanneksen evankeliumissa puhutaan opetuslapsesta, joka oli Jeesukselle rakkain. Sen on ajateltu viittavan juuri Johannekseen. Viimeisellä aterialla hän oli toiseksi arvokkaimmalla paikalla, […]

Lue lisää
Auki oleva raamattu ja kahvikuppi.

Evankeliumi – totta, eikä mitään huijausta!

Kortesjärvellä pidetään vuosittain valehtelun suomenmestaruuskisat. Sääntöjen mukaan tarinan on oltava uskottava, mutta ei kuitenkaan tosi. Valhe onkin aina totuuden vääristelyä. Valehtelijan pyrkimyksenä on harhauttaa kuulijansa. Myös Jeesusta syytettiin vilpistä. Häntä pidettiin huijarina, totuuden vääristeli-jänä. Päivän evankeliumissa (Joh. 7:14-18) Jeesus kohdistaa sanansa näille epäilijöille ja sanoo: ” Se, mitä minä opetan, ei ole minun oppiani, vaan […]

Lue lisää
Jouluseimi.

”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman…”

Joulu on ilosanomaa anteeksiantamuksesta. Joulu on evankeliumi armosta ja Jumalanrakkaudesta. Se on lupaus rauhasta. ”Rauha ihmisillä, joita Jumala rakastaa.” Kuva Joosefista ja Mariasta matkalla Betlehemiin on meille tuttu, samoin kuin on kiiltokuvamainen kohtaus seimen äärellä. Ne kuuluvat jouluun siinä missä tontut ja kulkusetkin. Mutta tällä pariskunnalla ei ollut varaa maksaa sesonkiajan huippuhintoja aikansa huippuhotelleissa. Talli […]

Lue lisää
Kynttelikössä palaa kolme kynttilää. Kuvattu vanhan hirsitalon tuvassa.

Jaksammeko odottaa?

Ensimmäistä joulua jouduttiin odottamaan todella pitkään. Eikä silloin tiedetty joulua odottaa ensinkään, mutta Jumalan vastaus odotuksiin oli se, mistä joulussa vieläkin on kysymys. Se, että Jumalan vastaus odotukseen oli Jeesus, yllätti monet perinpohjaisesti. Kirkkovuotemme adventtiaika ei ole oikeastaan yhtään jouluista, mutta se juuri muistuttaa tuosta pitkästä, vuosisataisesta Vapahtajan odotuksesta. Tämä meidän ensimmäinen adventtisunnuntaimme on kuin […]

Lue lisää
Tyttö katselee enkelikelloa.

Ihmeellistä odotusta

Sanotaan, että odottavan aika on pitkä. Kokemuksesta voin sanoa, että sanonta pitää paikkansa. Mitä lähempänä odotettava kohde, päämäärä on, sitä hitaammin aika tuntuu kuluvan. Jos Nalle Puh:lta kysytään mikä on parasta elämässä, hän vastaa: ”Parasta ei ole hunaja, vaan hetki ennen hunajaa.” Nalle Puh, vaikka onkin pieni karhu ja satuhahmo, on usein oikeassa ja hänellä […]

Lue lisää

Yökyöpelöintiä vai valppautta

Ihmiset jaetaan tyypillisesti aamu- ja iltaihmisiin. Toiset heräävät aikaisin virkeinä, saavat paljon aikaan heti aamusta ja alkavat torkuttaa illan edetessä. Kun taas toisille aamuheräämiset tekevät tiukkaa ja päivän tehokkaimmat tunnit ovat vasta illalla. Kahtiajako vain aamu- ja iltaihmisiin tuntuu karkealta ja meidän ihmisten moninaisuutta vähättelevältä. Karkealla jaolla ainakaan minä en koe olevani kumpaakaan: aamulla väsyttää […]

Lue lisää

Kynttilöiden tähtimeri

Pyhäinpäivä on hiljainen ja harras kirkkopyhä, jolloin muistellaan menneitä sukupolvia ja edesmenneitä omaisia. Se ei kuitenkaan ole vain surun ja kaipauksen päivä. Kristilliseen uskoon kuuluu ylösnousemuksen ja ikuisen elämän toivo. Se tuo lohtua, toivoa ja iloa kuoleman äärelle. Kristillinen kirkko muodostuu kahdesta joukosta: taistelevasta ja riemuitsevasta seurakunnasta. Me, jotka vielä elämme maan päällä, kuulumme taistelevaan […]

Lue lisää
Poutapilviä aurinkoisella taivaalla.

Lähettiläät

Tämän sunnuntaina aiheena on Jeesuksen lähettiläänä oleminen. Kristitty on yhtä aikaa sekä kutsuttu että lähetetty. Jumala kutsuu meitä jatkuvasti Poikansa ristin äärelle. Ristin ääreltä hän lähettää viemään pelastuksen ja sovitukseen sanaa muillekin. Kristillisen elämän ja uskon lähtökohta on kaste. Kasteessa Jeesus on ottanut meidät omakseen. Jumala on antanut auttajaksemme ja rohkaisijaksemme Pyhän Hengen, joka auttaa […]

Lue lisää

Lapset seurakunnassa

Työskentelin viitisen vuotta Kontiolahden seurakunnassa ja viransijaisuuksistani pisimpään olin lapsi- ja perhetyön pappina. Ne viisi vuotta muovasivat minusta seurakuntapapin ja opettivat työskentelemään lasten parissa. Muistan yhä ensimmäisen perhekerhon hartauden, jossa kysyin lapsilta, että mikä mies minä olen. Yksi lapsista totesi, katsottuaan ensin hetken puku päällä olevaa ja salkun kanssa kulkevaa miestä: ”Talonesittelijä!”, kuului vastaus kirkkaalla […]

Lue lisää
Syksyinen vaahteran lehti, jossa keskellä sydämen muotoinen reikä.

Vähemmän huolta, kun Jumala huolen pitää

Jeesuksen opetukset tuntuvat menevän usein kuuroille korville. Jeesus mielestäni opettaa, että tämä päivä, jota tänään elämme, on se tärkein. Hänhän sanoo, että kullekin päivälle riittävät sen omat murheet. Eilistä emme enää voi muuksi muuttaa, emmekä tänään tiedä, mitä huominen tuo tullessaan. Me unohdamme, että Jumala on ollut läsnä menneessä. Emme aina muista sitäkään, että Hän […]

Lue lisää
Alapitkän kirkko ulkoapäin.

Kylä ja kirkko

Lapinlahden Alapitkän kyläkirkko täytti viime sunnuntaina 50 vuotta. Juhlajumalanpalvelusta vietettiin perinteisin menoin ja maukkaitten kirkkokahvien kera. Monessa seurakunnassa on sivukirkko, joissakin useitakin. Ne ovat yleensä syntyneet paikallisten ihmisten halusta saada kylälle oma jumalanpalveluspaikka. Jos kylällä on hautausmaa, kirkko on myös tärkeä surujuhlien paikka. Alapitkän kirkosta on pidetty hyvää huolta. 80-luvulla siihen rakennettiin laajennus, joka mahdollisti […]

Lue lisää

Hedelmästään puu tunnetaan

”Hedelmästään puu tunnetaan”, on tunnetuimpia lauseita Raamatussa. Se on varmasti jo niin tuttu, että harva edes tietää sen olevan Isosta kirjasta. Se on jo kauan sitten irronnut asiayhteydestään ja tullut yleiseksi sananparreksi. Savossa on sama sanottu: ”Vejstäjän lastustaan tuntoo”. Molemmat sanonnat sisältävät saman, minkä Jeesus ilmaisi kuulijoilleen: ”Hyvä ihminen tuo hyvyytensä varastosta esiin hyvää ja […]

Lue lisää