Virvon varvon!

Pajunkissat ovat nyt aivan täydellisiä. Ulkoillessa katse etsii tummaa metsikköä vasten erottuvia pajun pehmeitä kukintoja – kevään merkkejä. Lapsuudesta asti pajunkissat ovat olleet koristamassa kotia, kun perhe on valmistautunut pääsiäisen viettoon. Tähän valmistautumisen aikaan sisältyy surun ja onnellisuuden sekaisia tunteita. Luonto puhuttelee. Tuntuu helpottavalta huomata, että Luoja ylläpitää elämää ja luo uutta kaiken aikaa. Pikkulintujen […]

Lue lisää

Pakkoretriitissä

Aluksi tuli epäusko, sitten euforia: vihdoinkin meidät pysäytetään! Koko ihmiskunta on jo pitkään tajunnut, että meillä on ihan järjetön vauhti päällä. Että näin ei voi jatkua. Mutta emme ole löytäneet jarrupoljinta. Nyt se sitten tuli: äkkipyssäys. Introverttina toivotan tervetulleeksi pakollisen erilleen vetäytymisen ja rauhoittumisen, ainakin näin aluksi. Samalla aavistan elämäntapamuutoksemme valtavuuden ja sen tuomat vaikeudet. […]

Lue lisää

Paastilleja, paastilleja!

– Paastilleja, paastilleja! huusi ruttuhattumies kojunsa varjosta ja jatkoi entistä kuuluvammalla äänellä, – paastilleja, paastilleja! Mies myi milloin mitäkin. Häntä kutsuttiin ruttuhattumieheksi, koska hänellä oli aina päässään poikkeuksellisen leveälierinen, vihreä huopahattu. Innostuessaan hän saattoi huutaa ja huitoa niin, että se oli lentää hänen päästään. Silloin hän tarttui rivakasti hattunsa etulieristä, ja se taipui aivan mutkalle. […]

Lue lisää

Laskiaissunnuntai

Tänä pyhänä saamme viettää iloista laskiaissunnuntaita. Voimme nauttia laskiaispullia ja muita erilaisia herkkuja. Itse muistan lapsuudestani, kuinka laskimme pulkalla ja kelkalla mäkeä alas. Voi sitä iloa ja riemua. Ulkoilun päätteeksi pääsi nauttimaan kuumaa juomaa ja syömään hyviä herkkuja. Nykyisin puhutaan ja keskustellaan vakavasti ilmastonmuutoksesta, kuinka maapallon lämpötila nousee. Varmasti tämä perustuu tosiasioihin, kun täältäkin Ylä-Savosta […]

Lue lisää

Ootteko tehny syntiä?

Se oli kesä 2003, kun olin kesätöissä Siilinjärven seurakunnassa. Rippileirin kysymyslaatikkoon tuli viiden leiripäivän aikana kymmeniä kysymyksiä, joista yksi on eritoten jäänyt mieleeni: Ootteko tehny syntiä, ihan oikeesti? Ryhmän pappi vastasi hyvin, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän syntiä myös tekee. Hänkin. Synti – se on vaikeampi sana. Sanaa ei suuresti ymmärretä nykypäivänä ja siihen […]

Lue lisää

Valon palveluksessa

Tätä kirjoittaessani vietetään kynttilänpäivää. Kiireiselle nykyihmiselle se ei välttämättä avaudu, mutta muinoin se on ollut juhlapyhä , jolloin vuoden aikana käytettävät kynttilät on siunattu käyttöön. Kuten kaikki muutkin kirkkovuoden pyhät, niin myös Kynttilänpäivä kertoo Kristuksesta, maailman valkeudesta. Palava kynttilä on myös rukouksen symboli. Palasin kirkon töihin viime lokakuussa Sonkajärvelle vt. kirkkoherraksi. Olikin pitkä tauko, sillä […]

Lue lisää

Ohuessa paikassa

Työhöni liittyvä ihastuttava etuoikeus on kirkon avaimet. Voin milloin tahansa kipaista työhuoneeni ikkunasta näkyvään Iisalmen Pyhän Ristin valkoiseen kirkkoon. Tyhjään kirkkotilaan astuminen hellii koko ruumista ja sielua välittömästi. Toisinaan siellä soivat urut kanttorin harjoitellessa. Sytytän kynttilän ja seison, istun, polvistun tai heittäydyn pitkälleni kulloisenkin olotilan mukaan. Ja rukoilen: sanoilla tai sanoitta, keholla, tunteilla, laulamalla, lukemalla […]

Lue lisää

Pyhä Henrik

Harvoin sattuu tammikuun 19. sunnuntaille ja silloin on seurakunnassa mahdollista viettää Pyhän Henrikin muistopäivää. Suomen ensimmäinen piispa saapui maahan kertoman mukaan vuonna 1155 Ruotsin kuningas Eerik IX:n tekemän ristiretkijoukon mukana. Eerikin palattua takaisin Ruotsiin jäi piispa järjestelemään kirkollisia oloja. Lähetysalueena oleminen merkitsi rasitteita paikallisväestölle, mm. kirkon rakentaminen ja papin palkkaaminen. Henrikin surman syynä saattoi olla, […]

Lue lisää

Jeesusko ilonpilaaja?

Tunnemme sanan jeesustelu, joka tarkoittaa hurskastelua ja tekopyhyyttä. Mutta tiedämmekö, että kaikki Jeesuksesta puhuminen tai laulaminen ei ole jeesustelua. Välillä tuntuu, että jeesustelun pelossa Jeesuksesta vaietaan kokonaan. Kuten eräässä komeassa virressä veisataan, on Kristus kirkon Herra. Kirkko ja sen työntekijät ovat Jeesuksen asialla. Jokainen jumalanpalvelus vietetään kirkkovuodessa, jonka jokainen pyhä kertoo Jeesuksesta ja hänen asiastaan […]

Lue lisää

Surun koskettamat

Vuosi 2020 alkoi Iisalmessa surullisissa merkeissä. Kaksi nuorta menehtyi järkyttävällä tavalla uudenvuoden yönä. Syvä osanottoni nuorten läheisille, ystäville ja kaikille, joita tapahtunut järkytti. Näiden nuorten elämä kosketti monia ihmisiä, se kietoutui monen muun polkuun, lähellä ja kaukana. Lukuisat ihmiset kokoontuivatkin muistamaan heitä – toivat kynttilöitä rannalle tai tulivat kirkkoon. Moni halusi osoittaa surunsa sekä myötätuntonsa […]

Lue lisää

Lohduta surevia, lohduta meitä kaikkia

Olemme sanattomia, olemme järkyttyneitä. Surun keskellä voimme kääntyä kaikkivaltiaan puoleen ja pyytää lohdutusta, rukoilla menehtyneiden nuorten puolesta ja muistaa lupauksen siitä, ettei elämä pääty kuolemaan. Oheisen psalmin ja rukouksen sanoin voimme tehdä sen mitä meitä on kehotettu tekemään: rukoilemme – rukoilemme hiljaa. Psalmi 90 sanat kuultiin myös eilisessä suruhartaudessa Pyhän Ristin kirkossa   Herra, sinä […]

Lue lisää

Pysähdys vuoden vaihtuessa

Harvoin älyän pysähtyä miettimään mitä kaikkea on tapahtunut vuoden aikana. Taidan olla sen verran jo hetkessä elävä, etten vain malta. Sepä se onkin virhe, koska tässä hetkessä on helppo valitella sen hetken huonoa asiaa, joka harmittaa. Harmittaa vaikka kosteus, jatkuva jäinen keli yms. Mutta kokonainen vuosi aikahaarukalla on jotain muuta kuin yksittäinen negatiivinen hetki. Se […]

Lue lisää

Kolme yötä jouluun

Tähän aikaan seurakuntien joulukiireet ovat käännekohdassa. Suurin osa jouluun liittyvistä tilaisuuksista ja tapahtumista on jo takanapäin. Ne kaikkein tärkeimmät ovat vielä jäljellä. Varsinainen joulu on vielä edessä, kolmen yön päässä. Olin viisitoista vuotta sitten vähän aikaa Australian suomalaisten pappina. Silloin siellä mietittiin samanlaisia asioita kuin täällä nyt: miten seurakuntien toiminta turvataan kun väki vanhenee ja […]

Lue lisää

Helpompi on luvata kuin täyttää

Otsikon sanat lukivat ystäväni lähettämässä kortissa, siinä kuvapuolella. Olimme opiskelleet samassa lukiossa ja luvanneet pitää yhteyttä sitten kun opintiet veisivät meidät eri suuntiin. Monia vuosia kului ja sitten eräänä päivänä tuli mainittu kortti ystävältä. Toinen kortti puskee samalla mieleeni. Sellainen käyntikortti se oli. Siinä luki kuvapuolella jotenkin siihen tapaan, että ”jos olet tavannut minut, ja […]

Lue lisää

Elämän vihreää arkea

Minne tämä vuosi on taas oikein hujahtanut? Tuttu kysymys meille monille tähän aikaan vuodesta, kun virittelemme valoköynnöksiä ja kynttilöitä sisälle ja ulos lukemattomien harmaan sävyjen vastapainoksi. Nykyinen kirkkovuosi on lopuillaan, kun vietämme tuomiosunnuntaita. Tosin itse tykkään enemmän pyhäpäivän toisesta nimestä: Kristuksen kuninkuuden sunnuntai, vaikka sekin maalailee kuvaa etäisestä Jumalasta. Mielikuviin vaikuttaa paljon, millaista kieltä käytämme […]

Lue lisää

Kahvia

Vuosi sitten syyskuussa kysyinissa brittiläisessä kahvilassa tiskiltä tavallista kahvia ja myyjä vähän ihmeissään ja kysyi, että minkälaista. Heille erikoiskahvit ovat kaikki tavallisia. Suomalaisen mieltymys vaaleapaahtoiseen suodatinkahviin on maailmalla erikoisuus, muut kahvit ovat erikoiskahveja meikäläisille. Kahvista ei suomalainen pääse enää eroon. Sitä kuluukin kymmenen kiloa vuodessa per nuppi, suunnilleen 4-5 kuppia päivässä. Ei ole sinällään ihme, […]

Lue lisää

Kirkossa on kivaa

Kirkossa on ollut vilkasta. Meillä Lapinlahdella on ollut ja on tulossa monta pyhää, jolloin kirkkokansaa on tavallista enemmän. Ruuhkaputki alkoi syyskuussa yhteiskristillisellä jumalanpalveluksella. Sitten oli mikkelinpäivän perhekirkko, ja seuraavana pyhänä juhlittiin Alapitkällä remonttia ja uusia urkuja. Pieni kyläkirkko oli melkein tupaten täynnä iloista kirkkokansaa. Viime pyhänä kansanlaulukirkko ja sadonkojuun kiitospyhä veti jälleen toistasataa kirkkovierasta, ja […]

Lue lisää

Vapaus hyvään, sitä on kristityn vapaus

Kaikkeen vapauteen kuuluu vastuu. Sananvapaus ei suinkaan merkitse sitä, että meillä olisi mahdollisuus lausua tai kirjoittaa mitä tahansa. Ainakaan, jos on kyse kristityn vapaudesta. Mutta kovin usein puskista, siis nimimerkin yltä tai alta kuulutetaan melkein mitä tahansa, ja ilman että vastuuta kannetaan. Suomessa on onneksemme uskonnonvapaus, mutta onko se itsessään positiivinen vai negatiivinen! Laki uskonnonvapaudesta […]

Lue lisää

Lämmin vuodenaika

Syksy on synkkä ja sietämätön. Kurkiaurat vievät mukanaan kesän viimeiset rippeetkin. Vähenevä valo ahdistaa mielen ja saa ajattelemaan kaiken katoavaisuutta. Meidän virsikirjamme virretkin puhuvat syksystä lähinnä ihmiselon päättymisen vertauskuvana. Eittämättä vaikuttavia ovatkin hautajaisvirren 249 sanat: ”Pois kirkas suvi kulkee / ja syksyyn kypsyy maa, / sen tuuli suven viljan / korjuuseen valmistaa. / Näin taipuu […]

Lue lisää

Avartava Raamattuprojekti

Minulla oli tänä vuonna loppukesästä ja alkusyksystä meneillään Raamattuprojekti, jossa Raamattuun pureutuvaa kurssia varten pääasiassa kuuntelin äänikirjana ja ajoittain luin kokonaan Uuden testamentin ja edustavan otoksen Vanhaa testamenttia. Raamattuprojektini aikana pohdiskelin paljon Raamatun sanomaa ja miten se puhuu meille kristityille vuonna 2019. Siis paljon sen jälkeen, kun kertomukset Abrahamista, Jaakobista, Joosefista ja muista juutalaisten esi-isistä […]

Lue lisää

LÄHIMMÄINEN

Tänä sunnuntaina mietimme kirkkovuodessa aihetta lähimmäinen. Sana lähimmäinen esiintyy rakkauden kaksoiskäskyssä, joka tiivistää elämän ja uskon tärkeimmän sisällön: Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Ensimmäisellä sijalla käskyssä on Jumala, häntä tulee rakastaa yli kaiken. Useimmiten on kyllä niin että ensimmäisellä sijalla on oman itsen ajattelu ja vasta seuraavilla sijoilla tulevat Jumala ja […]

Lue lisää