Piknik tarvikkeita ja eväitä viltin päällä.

Kutsu aterialle

Tämän sunnuntain aihe kadonnut ja jälleen löytynyt liittyy arkeen ja on varmasti jokaiselle tuttua asiaa. Keneltäpä ei olisi kadonnut joku arkipäiväinen asia kuten avaimet, kännykkä, tai joku muu tärkeä asia. Voi sitä helpotuksen tunnetta, kun kadonnut asia löytyy. Jeesus opetti ihmisille Jumalan valtakunnan asioita paljon vertausten kautta. Tänäänkin vertaukset kadonneesta lampaasta ja hopearahasta ovat helposti […]

Lue lisää
Aurinko paistaa pilven takaa.

Kiitollisuudella juhannukseen

Käymme juhannuksen viettoon uuvuttavan koronakevään- ja kesän jälkeen. Kovia on koettu, vahinkoja on tullut ja monet ovat menettäneet paljon. Jaksaminen on ollut lujilla. Silti kannattaa myös miettiä, mitä hyvää korona-ajassa on ollut? Ainakin ympäristö kiittää: matkustaminen ja liikkuminen on vähentynyt dramaattisesti ja sen myötä ilmakehän pilaantuminen. Vaikka muutos jäänee väliaikaiseksi, olemme ehkä oppineet keinoja myös […]

Lue lisää
Lähikuva rukoilevan ihmisen ristissä olevista käsistä.

Kirkko on rukouksen huone

Menetkö kirkkoon kuin marketiin? No nyt kai kirkolla ja marketilla on enemmän yhteistä kuin aikoihin. Kummankin sisäänkäynnin yhteydessä käytetään käsidesiä. Mutta normaaliaikoina yhteistä ei juuri ole kirkolla ja marketilla. Minä kyllä tarvitsen kumpaakin. Olet kenties menneillä matkoilla käynyt muissakin kuin vain luterilaisissa kirkoissa. Katolisesta kirkosta saatat muistaa kirkkosalista ulko-oven lähettyviltä pienen vihkivesialtaan. Katolilainen uskova kastaa […]

Lue lisää

Kokonainen torstai

Tätä kirjoittaessani on helatorstai. Niin, siis mikä? Yhä harvempi tietää. Silti valtaosa pitäisi siitä kiinni kynsin ja hampain, jos joku uskaltaisi ehdottaa sen poistamista. Onhan kyseessä arkipyhä, joka monelle merkitsee ylimääräistä vapaapäivää. Jopa pidennettyä viikonloppua. Näiden etujen rinnalla päivän hengellinen merkitys on jo pitkään ollut toissijainen. Kirkollisessa kalenterissa painottuu toki pyhän ulottuvuus. Helatorstai eli suoraan […]

Lue lisää

Rehellisin rukous voi olla vain huokaus

Uskon oppi-isät opettivat rukoilemaan isä meidän kolme kertaa päivässä – kolme kertaa päivässä. Rukoiletko sinä? Kirkko ja uskovat vain rukoilevat kärsivien puolesta, mitä se auttaa? Tämä on erään yleisöosastokirjoituksen kysymys vuosien takaa. On totta, että kirkon ja meidän kristittyjen, jotka siis olemme kirkko, tulisi tehdä enemmän kärsivien hyväksi lähellä ja kaukana. Olemmehan me Kristuksen käsinä […]

Lue lisää

Äitimyytin murtajat

Äitienpäivä herättää meissä monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Niin äitienpäivässä kuin isänpäivässäkin on jotain pyhää ja rikkomatonta. Monissa perheissä on omat perinteensä, miten juhlapäivää vietetään ja sankaria muistetaan. Toki mieliimmekin on piirtynyt kuva täytekakusta ja ruususta heti aamutuimaan äitiä ilahduttamaan. Todennäköisesti tänään sosiaalinen media pullistelee kauniita ja huoliteltuja kuvia ja runollisia kertomuksia äitienpäivän perinteistä ja siitä, […]

Lue lisää

Leipäresepti leipäpapilta

                  Leipäpappi on sellainen papinviranhaltija, joka tekee työtään ennen muuta toimeentulon takia. Mutta hei! Minäkin olen, koska työtä tehdään myös toimeentulon takia – siksi valtion virkamieskin on ”leipävirkamies”. Kun papintyö on vahvasti kutsumustehtävä, niin leipäpapin on osattava valita sopivat ainekset leipätaikinaansa, jotta paistettua tuotosta voi leikata sopivissa […]

Lue lisää

Valo voittaa lopulta

Mistä on kyse pääsiäisessä? Se on toki kevään suuri juhla, mutta se on vielä enemmän: pääsiäisessä on kyse ihmisestä, jokaisesta ihmiselämästä. Pääsiäinen kertoo Jumalan Pojasta, joka tuli ihmiseksi, julisti ilosanomaa rakastavasta ja armahtavasta Jumalasta. Se kertoo Jeesuksesta, joka kuoli ristillä, mutta nousi kuolleista. Pääsiäisvirressä lauletaan: Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti, haudoissa oleville elämän antoi. […]

Lue lisää

Virvon varvon!

Pajunkissat ovat nyt aivan täydellisiä. Ulkoillessa katse etsii tummaa metsikköä vasten erottuvia pajun pehmeitä kukintoja – kevään merkkejä. Lapsuudesta asti pajunkissat ovat olleet koristamassa kotia, kun perhe on valmistautunut pääsiäisen viettoon. Tähän valmistautumisen aikaan sisältyy surun ja onnellisuuden sekaisia tunteita. Luonto puhuttelee. Tuntuu helpottavalta huomata, että Luoja ylläpitää elämää ja luo uutta kaiken aikaa. Pikkulintujen […]

Lue lisää

Pakkoretriitissä

Aluksi tuli epäusko, sitten euforia: vihdoinkin meidät pysäytetään! Koko ihmiskunta on jo pitkään tajunnut, että meillä on ihan järjetön vauhti päällä. Että näin ei voi jatkua. Mutta emme ole löytäneet jarrupoljinta. Nyt se sitten tuli: äkkipyssäys. Introverttina toivotan tervetulleeksi pakollisen erilleen vetäytymisen ja rauhoittumisen, ainakin näin aluksi. Samalla aavistan elämäntapamuutoksemme valtavuuden ja sen tuomat vaikeudet. […]

Lue lisää

Paastilleja, paastilleja!

– Paastilleja, paastilleja! huusi ruttuhattumies kojunsa varjosta ja jatkoi entistä kuuluvammalla äänellä, – paastilleja, paastilleja! Mies myi milloin mitäkin. Häntä kutsuttiin ruttuhattumieheksi, koska hänellä oli aina päässään poikkeuksellisen leveälierinen, vihreä huopahattu. Innostuessaan hän saattoi huutaa ja huitoa niin, että se oli lentää hänen päästään. Silloin hän tarttui rivakasti hattunsa etulieristä, ja se taipui aivan mutkalle. […]

Lue lisää

Laskiaissunnuntai

Tänä pyhänä saamme viettää iloista laskiaissunnuntaita. Voimme nauttia laskiaispullia ja muita erilaisia herkkuja. Itse muistan lapsuudestani, kuinka laskimme pulkalla ja kelkalla mäkeä alas. Voi sitä iloa ja riemua. Ulkoilun päätteeksi pääsi nauttimaan kuumaa juomaa ja syömään hyviä herkkuja. Nykyisin puhutaan ja keskustellaan vakavasti ilmastonmuutoksesta, kuinka maapallon lämpötila nousee. Varmasti tämä perustuu tosiasioihin, kun täältäkin Ylä-Savosta […]

Lue lisää

Ootteko tehny syntiä?

Se oli kesä 2003, kun olin kesätöissä Siilinjärven seurakunnassa. Rippileirin kysymyslaatikkoon tuli viiden leiripäivän aikana kymmeniä kysymyksiä, joista yksi on eritoten jäänyt mieleeni: Ootteko tehny syntiä, ihan oikeesti? Ryhmän pappi vastasi hyvin, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän syntiä myös tekee. Hänkin. Synti – se on vaikeampi sana. Sanaa ei suuresti ymmärretä nykypäivänä ja siihen […]

Lue lisää

Valon palveluksessa

Tätä kirjoittaessani vietetään kynttilänpäivää. Kiireiselle nykyihmiselle se ei välttämättä avaudu, mutta muinoin se on ollut juhlapyhä , jolloin vuoden aikana käytettävät kynttilät on siunattu käyttöön. Kuten kaikki muutkin kirkkovuoden pyhät, niin myös Kynttilänpäivä kertoo Kristuksesta, maailman valkeudesta. Palava kynttilä on myös rukouksen symboli. Palasin kirkon töihin viime lokakuussa Sonkajärvelle vt. kirkkoherraksi. Olikin pitkä tauko, sillä […]

Lue lisää

Ohuessa paikassa

Työhöni liittyvä ihastuttava etuoikeus on kirkon avaimet. Voin milloin tahansa kipaista työhuoneeni ikkunasta näkyvään Iisalmen Pyhän Ristin valkoiseen kirkkoon. Tyhjään kirkkotilaan astuminen hellii koko ruumista ja sielua välittömästi. Toisinaan siellä soivat urut kanttorin harjoitellessa. Sytytän kynttilän ja seison, istun, polvistun tai heittäydyn pitkälleni kulloisenkin olotilan mukaan. Ja rukoilen: sanoilla tai sanoitta, keholla, tunteilla, laulamalla, lukemalla […]

Lue lisää

Pyhä Henrik

Harvoin sattuu tammikuun 19. sunnuntaille ja silloin on seurakunnassa mahdollista viettää Pyhän Henrikin muistopäivää. Suomen ensimmäinen piispa saapui maahan kertoman mukaan vuonna 1155 Ruotsin kuningas Eerik IX:n tekemän ristiretkijoukon mukana. Eerikin palattua takaisin Ruotsiin jäi piispa järjestelemään kirkollisia oloja. Lähetysalueena oleminen merkitsi rasitteita paikallisväestölle, mm. kirkon rakentaminen ja papin palkkaaminen. Henrikin surman syynä saattoi olla, […]

Lue lisää

Jeesusko ilonpilaaja?

Tunnemme sanan jeesustelu, joka tarkoittaa hurskastelua ja tekopyhyyttä. Mutta tiedämmekö, että kaikki Jeesuksesta puhuminen tai laulaminen ei ole jeesustelua. Välillä tuntuu, että jeesustelun pelossa Jeesuksesta vaietaan kokonaan. Kuten eräässä komeassa virressä veisataan, on Kristus kirkon Herra. Kirkko ja sen työntekijät ovat Jeesuksen asialla. Jokainen jumalanpalvelus vietetään kirkkovuodessa, jonka jokainen pyhä kertoo Jeesuksesta ja hänen asiastaan […]

Lue lisää

Surun koskettamat

Vuosi 2020 alkoi Iisalmessa surullisissa merkeissä. Kaksi nuorta menehtyi järkyttävällä tavalla uudenvuoden yönä. Syvä osanottoni nuorten läheisille, ystäville ja kaikille, joita tapahtunut järkytti. Näiden nuorten elämä kosketti monia ihmisiä, se kietoutui monen muun polkuun, lähellä ja kaukana. Lukuisat ihmiset kokoontuivatkin muistamaan heitä – toivat kynttilöitä rannalle tai tulivat kirkkoon. Moni halusi osoittaa surunsa sekä myötätuntonsa […]

Lue lisää

Lohduta surevia, lohduta meitä kaikkia

Olemme sanattomia, olemme järkyttyneitä. Surun keskellä voimme kääntyä kaikkivaltiaan puoleen ja pyytää lohdutusta, rukoilla menehtyneiden nuorten puolesta ja muistaa lupauksen siitä, ettei elämä pääty kuolemaan. Oheisen psalmin ja rukouksen sanoin voimme tehdä sen mitä meitä on kehotettu tekemään: rukoilemme – rukoilemme hiljaa. Psalmi 90 sanat kuultiin myös eilisessä suruhartaudessa Pyhän Ristin kirkossa   Herra, sinä […]

Lue lisää

Pysähdys vuoden vaihtuessa

Harvoin älyän pysähtyä miettimään mitä kaikkea on tapahtunut vuoden aikana. Taidan olla sen verran jo hetkessä elävä, etten vain malta. Sepä se onkin virhe, koska tässä hetkessä on helppo valitella sen hetken huonoa asiaa, joka harmittaa. Harmittaa vaikka kosteus, jatkuva jäinen keli yms. Mutta kokonainen vuosi aikahaarukalla on jotain muuta kuin yksittäinen negatiivinen hetki. Se […]

Lue lisää

Kolme yötä jouluun

Tähän aikaan seurakuntien joulukiireet ovat käännekohdassa. Suurin osa jouluun liittyvistä tilaisuuksista ja tapahtumista on jo takanapäin. Ne kaikkein tärkeimmät ovat vielä jäljellä. Varsinainen joulu on vielä edessä, kolmen yön päässä. Olin viisitoista vuotta sitten vähän aikaa Australian suomalaisten pappina. Silloin siellä mietittiin samanlaisia asioita kuin täällä nyt: miten seurakuntien toiminta turvataan kun väki vanhenee ja […]

Lue lisää