Syksyinen vaahteran lehti, jossa keskellä sydämen muotoinen reikä.

Vähemmän huolta, kun Jumala huolen pitää

Jeesuksen opetukset tuntuvat menevän usein kuuroille korville. Jeesus mielestäni opettaa, että tämä päivä, jota tänään elämme, on se tärkein. Hänhän sanoo, että kullekin päivälle riittävät sen omat murheet. Eilistä emme enää voi muuksi muuttaa, emmekä tänään tiedä, mitä huominen tuo tullessaan. Me unohdamme, että Jumala on ollut läsnä menneessä. Emme aina muista sitäkään, että Hän […]

Lue lisää
Alapitkän kirkko ulkoapäin.

Kylä ja kirkko

Lapinlahden Alapitkän kyläkirkko täytti viime sunnuntaina 50 vuotta. Juhlajumalanpalvelusta vietettiin perinteisin menoin ja maukkaitten kirkkokahvien kera. Monessa seurakunnassa on sivukirkko, joissakin useitakin. Ne ovat yleensä syntyneet paikallisten ihmisten halusta saada kylälle oma jumalanpalveluspaikka. Jos kylällä on hautausmaa, kirkko on myös tärkeä surujuhlien paikka. Alapitkän kirkosta on pidetty hyvää huolta. 80-luvulla siihen rakennettiin laajennus, joka mahdollisti […]

Lue lisää

Hedelmästään puu tunnetaan

”Hedelmästään puu tunnetaan”, on tunnetuimpia lauseita Raamatussa. Se on varmasti jo niin tuttu, että harva edes tietää sen olevan Isosta kirjasta. Se on jo kauan sitten irronnut asiayhteydestään ja tullut yleiseksi sananparreksi. Savossa on sama sanottu: ”Vejstäjän lastustaan tuntoo”. Molemmat sanonnat sisältävät saman, minkä Jeesus ilmaisi kuulijoilleen: ”Hyvä ihminen tuo hyvyytensä varastosta esiin hyvää ja […]

Lue lisää
Nuori hyppää vesilätäköstä ja vesi pärskyy.

Rohkeutta ottaa lahjat käyttöön

Nuoren seurakunnan veisukirjasta yksi minun lempikappaleista on ollut vuosien ajan Jaakko Löytyn Sateenkaariunet, joka kertoo toivosta, uskosta unelmiin, rohkeudesta toimia pelkäämisen sijasta ja itsensä likoon laittamisesta hyvän eteen. Minua kappaleessa puhuttelee juurikin sen sanoma toivosta ja rohkeudesta uskaltaa tehdä hyvää niin, että lähimmäisenrakkaus, luottamus ja usko unelmiin voisivat valaista harmaata arkea ja elämän kaikkia vaiheita. […]

Lue lisää

Muodonmuutoksia

Tänään on kaikkien ikkunanpesijäin ja pyykinvalkaisijain nimikkopyhä – kirkastussunnuntai. No, juuri tästä ei ole kyse, vaikka niinkin voisi äkkiä ajatella. Sen sijaan kirkon perinteen näkökulmasta kyseessä on lähestulkoon yhtä pyhä päivä kuin helatorstai, josta kirjoittelin viime kerralla. Pyhyyden lisäksi nämä kaksi jakavat, ikävä kyllä, myös vaikeaselkoisuuden. Käsillä on siis nimestään huolimatta samea pyhä, joka vaatii […]

Lue lisää

Salkku

Työsalkkuni otti lopputilin palveltuaan 13 pitkää vuotta. Lukossa yksi pieni osa murtui ja sen jälkeen sain salkun auki vain kynän avulla. Salkku oli kangaspintaisena jo muutenkin rei’illä, joten lukon rikkoutuminen päätti ”pitkän kärsimyksen”. Hän pääsi eläkkeelle (siis nakkasin roskikseen). Papinsalkku on kodeissa kiinnostava kohde, etenkin lapset ja koirat, joskus kissatkin, osoittavat erikoista mielenkiintoa salkkuani kohtaan. […]

Lue lisää

Juuret peruskalliossa

Omien juurien ja oman suvun historian tutkiminen on suosittua tätä nykyä. Moni tekee sukututkimusta. Monilla tuntuu olevan tarve saada laajempi käsitys siitä, kuka oikein on? Sillä tuntuu olevan todellista merkitystä. ”Kenenkäs tyttöjä sinä olet?”, on kysymys, johon on saanut usein vastata. Pohjoisessa kysymys usein esitettiin eri tavoin: ”Oletko junan tuoma? Mistä olet pois?”. Jotta voimme […]

Lue lisää
Piknik tarvikkeita ja eväitä viltin päällä.

Kutsu aterialle

Tämän sunnuntain aihe kadonnut ja jälleen löytynyt liittyy arkeen ja on varmasti jokaiselle tuttua asiaa. Keneltäpä ei olisi kadonnut joku arkipäiväinen asia kuten avaimet, kännykkä, tai joku muu tärkeä asia. Voi sitä helpotuksen tunnetta, kun kadonnut asia löytyy. Jeesus opetti ihmisille Jumalan valtakunnan asioita paljon vertausten kautta. Tänäänkin vertaukset kadonneesta lampaasta ja hopearahasta ovat helposti […]

Lue lisää
Aurinko paistaa pilven takaa.

Kiitollisuudella juhannukseen

Käymme juhannuksen viettoon uuvuttavan koronakevään- ja kesän jälkeen. Kovia on koettu, vahinkoja on tullut ja monet ovat menettäneet paljon. Jaksaminen on ollut lujilla. Silti kannattaa myös miettiä, mitä hyvää korona-ajassa on ollut? Ainakin ympäristö kiittää: matkustaminen ja liikkuminen on vähentynyt dramaattisesti ja sen myötä ilmakehän pilaantuminen. Vaikka muutos jäänee väliaikaiseksi, olemme ehkä oppineet keinoja myös […]

Lue lisää
Lähikuva rukoilevan ihmisen ristissä olevista käsistä.

Kirkko on rukouksen huone

Menetkö kirkkoon kuin marketiin? No nyt kai kirkolla ja marketilla on enemmän yhteistä kuin aikoihin. Kummankin sisäänkäynnin yhteydessä käytetään käsidesiä. Mutta normaaliaikoina yhteistä ei juuri ole kirkolla ja marketilla. Minä kyllä tarvitsen kumpaakin. Olet kenties menneillä matkoilla käynyt muissakin kuin vain luterilaisissa kirkoissa. Katolisesta kirkosta saatat muistaa kirkkosalista ulko-oven lähettyviltä pienen vihkivesialtaan. Katolilainen uskova kastaa […]

Lue lisää

Kokonainen torstai

Tätä kirjoittaessani on helatorstai. Niin, siis mikä? Yhä harvempi tietää. Silti valtaosa pitäisi siitä kiinni kynsin ja hampain, jos joku uskaltaisi ehdottaa sen poistamista. Onhan kyseessä arkipyhä, joka monelle merkitsee ylimääräistä vapaapäivää. Jopa pidennettyä viikonloppua. Näiden etujen rinnalla päivän hengellinen merkitys on jo pitkään ollut toissijainen. Kirkollisessa kalenterissa painottuu toki pyhän ulottuvuus. Helatorstai eli suoraan […]

Lue lisää

Rehellisin rukous voi olla vain huokaus

Uskon oppi-isät opettivat rukoilemaan isä meidän kolme kertaa päivässä – kolme kertaa päivässä. Rukoiletko sinä? Kirkko ja uskovat vain rukoilevat kärsivien puolesta, mitä se auttaa? Tämä on erään yleisöosastokirjoituksen kysymys vuosien takaa. On totta, että kirkon ja meidän kristittyjen, jotka siis olemme kirkko, tulisi tehdä enemmän kärsivien hyväksi lähellä ja kaukana. Olemmehan me Kristuksen käsinä […]

Lue lisää

Äitimyytin murtajat

Äitienpäivä herättää meissä monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Niin äitienpäivässä kuin isänpäivässäkin on jotain pyhää ja rikkomatonta. Monissa perheissä on omat perinteensä, miten juhlapäivää vietetään ja sankaria muistetaan. Toki mieliimmekin on piirtynyt kuva täytekakusta ja ruususta heti aamutuimaan äitiä ilahduttamaan. Todennäköisesti tänään sosiaalinen media pullistelee kauniita ja huoliteltuja kuvia ja runollisia kertomuksia äitienpäivän perinteistä ja siitä, […]

Lue lisää

Leipäresepti leipäpapilta

                  Leipäpappi on sellainen papinviranhaltija, joka tekee työtään ennen muuta toimeentulon takia. Mutta hei! Minäkin olen, koska työtä tehdään myös toimeentulon takia – siksi valtion virkamieskin on ”leipävirkamies”. Kun papintyö on vahvasti kutsumustehtävä, niin leipäpapin on osattava valita sopivat ainekset leipätaikinaansa, jotta paistettua tuotosta voi leikata sopivissa […]

Lue lisää

Valo voittaa lopulta

Mistä on kyse pääsiäisessä? Se on toki kevään suuri juhla, mutta se on vielä enemmän: pääsiäisessä on kyse ihmisestä, jokaisesta ihmiselämästä. Pääsiäinen kertoo Jumalan Pojasta, joka tuli ihmiseksi, julisti ilosanomaa rakastavasta ja armahtavasta Jumalasta. Se kertoo Jeesuksesta, joka kuoli ristillä, mutta nousi kuolleista. Pääsiäisvirressä lauletaan: Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti, haudoissa oleville elämän antoi. […]

Lue lisää

Virvon varvon!

Pajunkissat ovat nyt aivan täydellisiä. Ulkoillessa katse etsii tummaa metsikköä vasten erottuvia pajun pehmeitä kukintoja – kevään merkkejä. Lapsuudesta asti pajunkissat ovat olleet koristamassa kotia, kun perhe on valmistautunut pääsiäisen viettoon. Tähän valmistautumisen aikaan sisältyy surun ja onnellisuuden sekaisia tunteita. Luonto puhuttelee. Tuntuu helpottavalta huomata, että Luoja ylläpitää elämää ja luo uutta kaiken aikaa. Pikkulintujen […]

Lue lisää

Pakkoretriitissä

Aluksi tuli epäusko, sitten euforia: vihdoinkin meidät pysäytetään! Koko ihmiskunta on jo pitkään tajunnut, että meillä on ihan järjetön vauhti päällä. Että näin ei voi jatkua. Mutta emme ole löytäneet jarrupoljinta. Nyt se sitten tuli: äkkipyssäys. Introverttina toivotan tervetulleeksi pakollisen erilleen vetäytymisen ja rauhoittumisen, ainakin näin aluksi. Samalla aavistan elämäntapamuutoksemme valtavuuden ja sen tuomat vaikeudet. […]

Lue lisää

Paastilleja, paastilleja!

– Paastilleja, paastilleja! huusi ruttuhattumies kojunsa varjosta ja jatkoi entistä kuuluvammalla äänellä, – paastilleja, paastilleja! Mies myi milloin mitäkin. Häntä kutsuttiin ruttuhattumieheksi, koska hänellä oli aina päässään poikkeuksellisen leveälierinen, vihreä huopahattu. Innostuessaan hän saattoi huutaa ja huitoa niin, että se oli lentää hänen päästään. Silloin hän tarttui rivakasti hattunsa etulieristä, ja se taipui aivan mutkalle. […]

Lue lisää

Laskiaissunnuntai

Tänä pyhänä saamme viettää iloista laskiaissunnuntaita. Voimme nauttia laskiaispullia ja muita erilaisia herkkuja. Itse muistan lapsuudestani, kuinka laskimme pulkalla ja kelkalla mäkeä alas. Voi sitä iloa ja riemua. Ulkoilun päätteeksi pääsi nauttimaan kuumaa juomaa ja syömään hyviä herkkuja. Nykyisin puhutaan ja keskustellaan vakavasti ilmastonmuutoksesta, kuinka maapallon lämpötila nousee. Varmasti tämä perustuu tosiasioihin, kun täältäkin Ylä-Savosta […]

Lue lisää

Ootteko tehny syntiä?

Se oli kesä 2003, kun olin kesätöissä Siilinjärven seurakunnassa. Rippileirin kysymyslaatikkoon tuli viiden leiripäivän aikana kymmeniä kysymyksiä, joista yksi on eritoten jäänyt mieleeni: Ootteko tehny syntiä, ihan oikeesti? Ryhmän pappi vastasi hyvin, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän syntiä myös tekee. Hänkin. Synti – se on vaikeampi sana. Sanaa ei suuresti ymmärretä nykypäivänä ja siihen […]

Lue lisää

Valon palveluksessa

Tätä kirjoittaessani vietetään kynttilänpäivää. Kiireiselle nykyihmiselle se ei välttämättä avaudu, mutta muinoin se on ollut juhlapyhä , jolloin vuoden aikana käytettävät kynttilät on siunattu käyttöön. Kuten kaikki muutkin kirkkovuoden pyhät, niin myös Kynttilänpäivä kertoo Kristuksesta, maailman valkeudesta. Palava kynttilä on myös rukouksen symboli. Palasin kirkon töihin viime lokakuussa Sonkajärvelle vt. kirkkoherraksi. Olikin pitkä tauko, sillä […]

Lue lisää