Armollinen arki

Keväällä piispan tarkastukseen liittyen vierailimme Iisalmen Sanomien toimituksessa ja vierailun aikana käydyissä keskusteluissa heitin ajatuksen, että eikös asioista voisi puhua niiden oikeilla nimillä ja avata niitä lukijoille. Meille ihmisille vieraat sanat ja ajatukset on vain pystyttävä puhumaan reilusti auki, niin että kuulijat asian ymmärtävät.
Tämä koskee mielestäni kaikkea toimintaa ja tämä asia on huomioitava myös kirkon piirissä. Ajattelen näin, että kuinka ihmisiä saadaan yleensäkin toimintaan mukaan jos he eivät saa viestistä kiinni, eivätkä uskalla kysyä asiasta lisää.
Nyt olen sitten vuorossa kirjoittamaan keväällä avattua Ylä-Savon seurakuntayhtymän blogia. Jatkossa pureudun paremmin tuohon asioiden auki puhumiseen, nyt tällä blogi-kirjoituksella olen hetken kanssanne aiheella – Armollinen arki.
Rippikoulussa meille opetettiin, että ARMO tulee sanoista; ansioton, rakkaus, minun, osakseni. Ihmisten normaalissa arjessa uskon hyvin monen saaneen kokea tätä Armon –rakkautta, minkä saamme Luojaltamme. Rakkautta, mitä ihminen ei voi hankkia tai ansaita, me vain saamme sen osaksemme.
Armo ja anteeksiantaminen ovat toisaalta tavallisen ihmisen ajatuksissa hyvin lähellä toisiaan. Me kaikki tarvitsemme rakkautta ja anteeksiantamista. On vain muistettava, että Armo tulee Luojaltamme ja anteeksiantaminen on enemminkin meidän ihmisten välinen arvokas ja arkinen asia. Käytän näitä asioita rinnakkain ja pohdin niitä yhdessä siksi, että Armo sanaa on usein puhekielessä käytetty virheellisesti ja jopa väärin. Olemme monesti varmaan kuulleet sanonnan, se mies ei Armoa tarvitse tai sille joukkueelle ei Armoa anneta. Onkohan meistä ihmistä tässä asiassa tuomareiksi – en oikein usko tähän ajatukseen.
Noista sanonnoista käännän ajatuksen anteeksiantamiseen ja siihen hyvään tunteeseen ja suureen iloon minkä koemme, jos saamme pienen tai vaikkapa suuremmankin virheen tai tahattoman vahingon anteeksi. Näissä tilanteissä kysytään meiltä kaikilta, työpaikoilla, kouluissa, harrastusten parissa ja jopa perheissä sitä, olemmeko todella aidosti ymmärtäväisiä ihmisiä lähimmäistämme kohtaa ja annamme asian vilpittömästi anteeksi.
Armollinen arki ja anteeksiantaminen ovat kanssamme tässä ja nyt, huomaammeko sen ja annammeko hyvien asioiden tapahtua ja luoda meille kaikille yhteistä hyvää ja onnistumisen iloa. Tämä hyvä sujuva arki kuuluu meille kaikille töissä, kouluissa, kodeissa ja kaikkialla missä sitten olemmekin – annetaan sille tilaa ja tehdään se mahdolliseksi.
Olen ”maailmalla” kulkiessani törmännyt tilanteisiin, missä ihmiset näyttäisivät jopa vähän nauttivan siitä, kun huomaavat tukalia tilanteita ja eivät voi siihen mielestänsä hyvästä syystä puuttua – auttaa lähimmäistänsä – rohkeutta ihmiset rohkeutta.
Armollinen arki on ympärillämme joka aamu, huomioikaamme siis läheisiämme ja olkaamme heille armollisia ja antakaamme heille anteeksi – tehdään tästä päivästä hyvä päivä.
Pertti Laajalahti
Pertti Laajalahti
Iisalmen seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja

Jätä kommentti

*