Hiljainen viikko?

Nytpä pietään pyhhee oikein olantakaa, sillä pääsiäisaika on seurakuntien vilkkainta aikaa. Yhdeksän päivän pituisena jaksona palmusunnuntaista toiseen pääsiäispäivään seurakunnat yleensä järjestävät joka päivä lauantaita lukuun ottamatta jonkin tilaisuuden.

Tätä kutsutaan hiljaiseksi viikoksi. Vähän ristiriitaista, ainakin näin seurakunnan työntekijän näkökulmasta. Tämä kinkeribuumi johtuu siitä, että pääsiäinen on kristillisen kirkon tärkein juhla, koska silloin juhlitaan kuoleman voittamista. Sinne kuljetaan paastonajan ja piinaviikon kautta. Suurin ilo syntyy suurimmasta surusta.

Pääsiäinen on kirkolle niin iso juttu, että sen takia pantiin viikko-ohjelmakin uusiksi: pyhäpäivän paikkaa vaihdettiin. Nykyiset kalenterit painetaan yleensä niin, että viikko näyttää alkavan maanantaista. Virallisesti viikon ensimmäinen päivä on kuitenkin sunnuntai.

Alun perin sapattia eli lepopäivää vietettiin viikon seitsemäntenä päivänä eli lauantaina. Näin juutalaiset tekevät edelleen. Sinä päivänä Jumala lepäsi luomistyöstään ja pyhitti päivän lepopäiväksi. Mutta Jeesus nousi kuolleista viikon ensimmäisenä päivänä. Siksi kristityt alkoivat pitää ylösnousemusjuhlia eli jumalanpalveluksia sunnuntaisin.

Alkuun niin tehtiin illalla tai aamulla, koska sunnuntai oli työpäivä. Mutta kun kristinuskosta tuli 300-luvulla Rooman valtionuskonto, keisari siirsi yleisen vapaapäivän lauantaista sunnuntaihin, jotta jumalanpalveluksiin voitiin kokoontua päiväsaikaan. Myös lepopäivän pyhittämisen käskyä alettiin soveltaa lauantain sijasta sunnuntaihin. Tämä tarkoitti sitä, että Jeesuksen ylösnousemusta pidettiin suurempana tapahtumana kuin maailman luomista.

Ensi sunnuntaina on tuo kaikkien pyhäpäivien äiti, pääsiäispäivä, ylösnousemuksen ja kuoleman voittamisen suuri juhlapäivä. Mutta sellainen on myös joka ikinen sunnuntai.

Viikon ensimmäisenä päivänä vietettävä pyhä- ja lepopäivä on jatkuva muistutus maailmanhistorian merkittävimmästä tapahtumasta. Sunnuntai pyhittää jokaisen alkavan viikon ylösnousseelle Kristukselle.

Lauri Jäntti, kirkkoherra, Lapinlahti

Jätä kommentti

*