Himmeli – kuuluisiko se tehdä vai purkaa?

Suomea rakennetaan kovaa vauhtia uuteen ”asentoon”, pitäisihän v. 2019 maassamme olla valmiina 18 itsehallintoaluetta sekä 15 Sote- aluetta ja vieläpä toimivia yksiköitä, näin me kaikki odotamme. Tässä muutoksessa ”ravistellaan” hallintorakenteita kohtuullisen voimakkaasti ja erään arvion mukaan jopa n. 200.000 ihmistä etsii tai odottaa uutta työtä – uudistetussa organisaatiossa. Taas toisaalta eräästä TV -ohjelmasta jäi mieleeni tällaiset palvelujen tuottajamäärät (sosiaali- ja terveyspalvelut), eli nykyinen määrä n.170 palvelujen tuottajaa, vähenee kaikkiaan n.20 tuottajaan. Luvut voivat muistini mukaisia ja voivat olla näiltä osin suuntaa antavia, mutta edustavat sitä suuruusluokkaa mistä nyt yleisellä tasolla puhutaan.
Taloudellinen tilanne maassamme sekä heikentynyt kilpailukykymme edellyttävät oikeita toimia Suomelta ja meiltä suomalaisilta. Toimet voivat tuntua ja olla samanaikaisesti jopa ”kipeiltäkin” päätöksiä toteutettavaksi. Tiedostan asian tärkeyden ja samalla sen, että en ole hallintoa edustava virkamies, vaan tavallinen Suomen kansalainen – asioista kiinnostunut ja varsin aktiivinen kuuntelija.
Edelleen kun tiedämme, että kunta ja seurakunta ovat yleisen käytännön mukaan yhdessä, mutta itsenäisesti toimiva pari kunnan alueella. Näin tuo aiemmin mainittu hallintorakennemuutos vaikuttaa väistämättä ihan lähitulevaisuudessa kuntarakenteeseen sekä välillisesti suoraan myös seurakuntien olemassaoloon ja itsenäisyyteen. Seurakuntien kannalta asiaa katsoen näen tärkeäksi, että kirkon piirissä seurataan asiaa tarkasti ja ollaan valmiita omaehtoisesti tekemään kirkolle, seurakunnille sekä meille seurakuntalaisille tärkeät ratkaisut hyvissä ajoin. Pakkoratkaisut eivät yleensä ole hyviä.
Näistä samaisista asioista julkisuudessa puhuttaessa käytetään jonkin verran ilmaisua; hallinnon himmeleitä pitää purkaa. Yritän ymmärtää tätä ilmaisua, mutta huonoin tuloksin, koska ihan tarkkaan en huomaa mitä tekemistä on hallinnon uudelleen ”asemoinnilla” ja joulun maineikkaalla koristeella – Joulun himmelillä.
Himmeli on tavallisesti viljakasvin oljista tehty, kaunis ja usein kodeissa katosta riippuva joulua perinteisesti esille tuova koriste-esine. Nimi himmeli tulee germaanisten kielten sanasta Himmel, mikä puolestaan suomennettuna on taivas.
Vanhaan aikaan himmeli uusittiin aina joka jouluksi, kun taas nykyisin himmelit pakataan huolella, että ne säilyisivät aina vuodesta toiseen tuomaan iloa perheen jouluun. Himmeliä ei ole kuitenkaan periaatteessa sidottu mihinkään vuodenaikaan, joten käyttäkää sitä ympäri vuoden esillä, ikään kuin huoneen koruna.
Kun avasin itselleni Himmel -sanan etymologiaa, eli sanan historiaa ja sen merkitystä, niin olen entistä vakuuttuneempi, että hallintorakenteiden purkamisesta tai uudelleen järjestelystä puhuttaessa himmeli on aivan liian kallisarvoinen vertaus tähän sinänsä tärkeään Suomen uuteen ”asentoon” rakentamisen yhteydessä.
Toivon rauhallista Joulua meille kaikille!
Pertti Laajalahti
Pertti Laajalahti
Iisalmen seurakunnan seurakuntaneuvoston ja
Ylä-Savon seurakuntayhtymän yhteisen
kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja
 

Kommentit

  • Ovienulkopuolelta

    “Hallintorakenteiden purkamisesta tai uudelleen järjestelystä puhuttaessa himmeli on aivan liian kallisarvoinen vertaus tähän sinänsä tärkeään Suomen uuteen asentoonrakentamisen yhteydessä.”
    Jo(ko) savupirtin mustunutta seinää vasten päreenvalossa on olkihimmeli loistanut kultaakin kirkkaampana? Himmeli on liian arvokas vertailukohde tämänpäivän päätösten rakentelijoille.
    Päättäjätpä voisivatkin (pitkähköillä vapaillaan) rakennella himmeleitä – jos rukiinolkikupo löytyisi?
    Näin muodoin poistaa sen “poliittisesta- sanastostaan”.- kuuluisi siis tehdä.

Jätä kommentti

*