Ihmeellistä odotusta

Tyttö katselee enkelikelloa.

Sanotaan, että odottavan aika on pitkä. Kokemuksesta voin sanoa, että sanonta pitää paikkansa. Mitä lähempänä odotettava kohde, päämäärä on, sitä hitaammin aika tuntuu kuluvan.

Jos Nalle Puh:lta kysytään mikä on parasta elämässä, hän vastaa: ”Parasta ei ole hunaja, vaan hetki ennen hunajaa.” Nalle Puh, vaikka onkin pieni karhu ja satuhahmo, on usein oikeassa ja hänellä on hyvin viisaita ajatuksia. Odottaminen voi olla hauskaa ja kannattavaa.

Alkava adventin aika on ihmeellistä odottamisen aikaa. Tiedämme jotain suurta olevan käsillä, odotamme ihmettä. Saamme valmistautua jouluun, odottaa Joulun Lasta ja kaikkia niitä monenlaisia asioita, joita itse kullakin jouluvalmisteluihin ja itse jouluun liittyy.

Tämä adventin aika on kuitenkin poikkeuksellista. Odotamme epätietoisuuden vallassa. Pystymmekö kokoontumaan yhdessä ihmettelemään joulun Lasta, saammeko tavata meille rakkaita ja tärkeitä ihmisiä? Voimmeko olla yhdessä? Joka päivä saamme tilannekatsauksen koronapandemiaan liittyen, mutta se ei helpota epätietoisuuttamme. Tieto ei poista epävarmuutta ja -tietoisuutta. Miten meidän joulumme käy?

Joulun odottamiseen ja valmistautumiseen liittyy usein myös muita epävarmuustekijöitä. Usein kuulee sanottavan, että niin moni asia on vielä tekemättä, paljon seikkoja valmistelematta. On kiirettä ja hermostuttavaa muistettavaa ja huolehtimista. Tai sitten ongelmana onkin se, että odotettavissa oleva tapahtuma itsessään kauhistuttaa ja pelottaa. Yksinäisyys tai osattomuus juhlasta, muiden juhlamielen sivusta seuraaminen voi tuntua ahdistavalta.

Hetki ennen ”hunajaa” on liian täynnä tai liian tyhjä. Ei edes ole varmaa tuleeko koko hunajaa? Odottaminen ei olekaan mukavaa, vaan pitkää ja toivotonta.

Ensimmäisenä adventtina laulamme Hoosiannaa, riemuitsemme Jeesuksen ratsastaessa aasilla kohti Jerusalemia, näin Raamatusta luemme ja tulevana sunnuntaina kirkoissa kuulemme. Riemuitsemme ymmärtämättä mihin Jeesuksen tulo Jerusalemiin johtaa. Me odotamme tietämättä mitä seuraavaksi tapahtuu. Me odotamme suurta ja merkittävää tapahtuvaksi. Ja niin tapahtuukin. Vaikka odottaminen tuntuisi kuinka pitkältä, toivottomalta ja turhaltakin, Ihme tapahtuu. Hetki ennen hunajaa on parasta, mutta ei voita itse hunajaa: Ihmettä, jota kannattaa odottaa, joka yllättää meidät kaikki, joka kerta yhä uudelleen.

Anne Pulkka

 

 

 

 

 

Anne Pulkka
Vt. kirkkoherra
Sonkajärven seurakunta

Jätä kommentti

*