Mistä voimme aavistaa, että myrsky on lähellä? Näppärästi voimme tietysti tarkistaa sään etenemisen säätiedotuksesta, tutkia esimerkiksi 10 päivän sää ennustetta. Erityisesti tänä kesänä olemme saaneet seurata helle- ja sadejaksojen vuorottelua mielenkiinnolla, viime viikon myrskyn kehittymisestä puhumattakaan.

Mutta luonnossa tottunut liikkuja, patikoija, marjastaja tai sienestäjä huomaa herkästi sään muutokset. Yleensä ennen ukkosta sää on raskas, helteinen. Myrskyn lähestyessä tuulee ja salamaniskuista voimme päätellä, että miten lähellä sade ja ukkonen ovat. Säätilanmuutos voi myös yllättää nopeasti.

Kirkkovuoden tämän sunnuntain aiheena on etsikkoaika. Elämässämme on erityisiä aikoja, vastoinkäymisiä, joita emme ymmärrä. Tuolloin Jumala erityisesti kutsuu meitä hänen läheisyyteensä. Kutsuu hänen yhteyteen, elämään rukouksessa ja hänen lähellään. Olet varmaan itse välillä saanut tuntea, että välillä Jumala on lähellä ja välillä kauempana. Rukousvastauksia on saanut odottaa tai niihin ei ole tullut vastausta, ainakaan niin kuin olisit itse toivonut.

Päivän evankeliumissa (Luuk. 4:23-30) Jeesusta ei hyväksytty hänen synnyin kaupungissaan Nasaretissa. Synagogassa opetusta kuunnelleet ihmiset vihastuivat Jeesuksen opetuksesta ja sanoista. Kuulijat uhkasivat syöstä hänet jyrkänteeltä varmaan kuolemaan. Jeesuksen kuoleman aika ei ollut vielä, vaan Jeesuksen ristin kuolema ja sillä tavoin syntiemme puolesta sovittaminen koitti myöhemmin. Jumalalla on omat aikataulunsa.

Välillä paistattelemme Jumala suhteessamme armon auringossa ja välillä Jumala suhteemme on arkea, seisovaa ilmaa. Mutta kuitenkin, kastettuina ja lunastettuina voimme luottaa siihen, Jumala pitää meistä kiinni silloin kun olemme kauempana hänestä.

Usko ei ole myöskään tunnetta eikä luonnontiloja. Usko on lahjoitettu meille, kun rukoilemme. Usko on luja luottamus siihen, pelastukseen minkä Jeesus Kristus meille tarjoaa.

Virsi 932 sanoittaa tämän sanoman kauniisi:

Vain armo murtaa syntisen ja rauhan lahjoittaa. Voi suurta päivää ihmeiden! Sain armon oivaltaa.

Niin, elämän myrskyssä ja sateessa. Poutasäällä ja elämän aurinkoisina päivinä ja viimeistään elämän syksyssä, voimme luottaa Jumalan armoon. Siihen, että Jeesus on sielujen parantaja, Vanhan testamentin Messias ja syntiemme sovittaja. Saamme luottaa armoon, hyvän Jumalan johdatukseen, huolenpitoon elämässämme ja siihen, että pääsemme perille lopulla perille taivaan kotiin.

Henna Savela
seurakuntapastori
Iisalmen seurakunta