”Kato mua! Riitta, kato mua!”
Pienen 3-vuotiaan pojan iloinen virnistys ilmestyy kasvojeni eteen.
”Minä oon isin näkönen!”
No, totta totisesti olet, ihan isin näköinen, minä vastaan. Hymy jää pojan kasvoille, ja autoleikit jatkuvat. Jostakin tuo ajatus vain tuli pienen pojan mieleen, kesken auton renkaiden vaihdon, muutama viikko sitten.
Miten hyvältä tuo pojan lausahdus tuntuikaan. Minussa on jotain mikä muistuttaa isistä. Isin hymy. Voi kunpa jokainen isi ja äiti saisi jättää noin iloisen ja onnellisen tunteen oman lapsensa mieleen ja kasvoille.
Vauvakutsut, jotka ovat seuraavan kerran ens iviikon maanantaina, ovat yksi työni hedelmiä ja kohokohtia. Täydentäessäni opintojani v. 2009, Vauvakutsut ”syntyivät” Pikkulapsityön kehittämisen tuloksena.  Aikaa on kulunut, ja nyt saan olla suunnittelemassa ja järjestämässä niitä yhdessä Perheentalon kanssa. Kaksivuotta sitten ne liitettiin osaksi perhevalmennusta. Tuntuu hurjan hyvältä. Tätä kirjoittaessani huippuhyvältä!
Kutsuilla pohdimme vanhemmaksi kasvamista. Sekin vaatii aikaa… enemmänkin kuin vain 9 kuukautta. Lapsen kasvaessa me vanhemmat kasvamme myös, päiväpäivältä kokeneemmiksi ja viisaammiksi. Niinkö? Ainakin siinä suhteessa, miten minun olisi pitänyt toimia. No, josko ensi kerralla olen viisaampi. Kolmen lapsen äitinä tiedän, ettei viisaus kuitenkaan lisi lasten lukumäärän myötä. Ei ainakaan minun kohdallani. Ehkäpä viisautta on katsoa asioita eri vinkkelistä.
Vanhemmuuden työstäminen jo odotusaikana auttaa kasvamaan vanhemmuuteen. Oman lapsuuden muisteleminen on tärkeää. Mikä minusta tuntui hyvälle lapsena? Kenen syli lohdutti? Ketä tärkeitä ihmisiä minun ympärilläni oli? Mitä piirteitä omista vanhemmistani tahtoisin äitinä / isänä itselleni? Mitä minä toivoisin lapseni kertovan, kun lapseni sanoisi: ”Kato mua”? Näitä asioita pohdimme vauvakutsuilla. On hienoa saada jakaa pieniä, mutta niin suuria hetkiä tulevien äitien ja isien kanssa.
Vapaaehtoistyössäni, Doulana (synnytyksen tukihenkilönä), minulla on kunnia jakaa näitä asioita yhdessä tulevien vanhempien kanssa. Lapsen syntymän odottaminen ja pienen vauvan syntyminen maailmaan, on niin suurta ihmettä, ettei sitä kokemusta ja tunnetta pysty välittämään.
Joka syntymän ihme on Joulun ihme, kuin Joulun lapsi.

Olkoon sinun joulusi, ja koko elämäsi siunattu!
Riitta Kauhanen
lapsityönohjaaja
Iisalmen seurakunta