Kirkossa on kivaa

Kirkossa on ollut vilkasta. Meillä Lapinlahdella on ollut ja on tulossa monta pyhää, jolloin kirkkokansaa on tavallista enemmän.
Ruuhkaputki alkoi syyskuussa yhteiskristillisellä jumalanpalveluksella. Sitten oli mikkelinpäivän perhekirkko, ja seuraavana pyhänä juhlittiin Alapitkällä remonttia ja uusia urkuja. Pieni kyläkirkko oli melkein tupaten täynnä iloista kirkkokansaa.

Viime pyhänä kansanlaulukirkko ja sadonkojuun kiitospyhä veti jälleen toistasataa kirkkovierasta, ja uskonpa, että taas ensi pyhänä kirkkokansa on liikkeellä, kun vietetään Ystäväntuvan 20-vuotisjuhlaa ja kanttorin virkaanasettajaisia.

Ja pian onkin edessä vuoden suosituimmat kirkkopyhät: pyhäinpäivä ja adventti.

Olipa kirkossamme vastikään vähän erikoisempaakin toimintaa: Joukko koululaisia vietti yön kirkossa! Niin yöpyjät kuin ohjaajatkin olivat innoissaan mieliinpainuvasta ja vähän jännittävästäkin kokemuksesta.

Ei ole tuntunut sille, että kirkossa ei käy enää ketään, niin kuin usein luullaan. Jumalanpalvelus seurakunnan perinteisimpänä ja keskeisimpänä tapahtumana ei ole menettänyt merkitystään, vaikka muutakin todella hienoa toimintaa on tarjolla.

Sunnuntain aamupäivä on todella mainio ajankohta viettää jumalanpalvelusta. Harvalla on silloin muuta menoa. Pyhäaamu on kylänraitilla usein hyvin rauhallinen, lukuun ottamatta kirkkoon vaeltavaa väkeä. On vaikea löytää ajankohtaa, joka sopisi paremmin mahdollisimman monelle.

Toki jumalanpalveluksia järjestetään toisinaan muinakin aikoina, kuten pyhäinpäivän iltana. Kyläkirkoissa tilaisuudet ovat usein iltapäivällä. Valinnanvaraa siis on, jos pyhäaamu ei olekaan sopiva.

Presidentti Kekkonen kehotti eräässä uudenvuoden puheessaan kansaa kuntoilemaan. Hän sanoi, että kaikki syyt, jotka estävät meitä liikkumasta säännöllisesti, ovat tekosyitä.

Samaa voisi sanoa kirkossa käynnistä. Ajankohta ei ole huono, ja yleensä paikalle tulleet ovat lähteneet kotiin hyvillä mielin.

Kirkossa käyminen ylläpitää hengellistä kuntoa. Se antaa elämälle hyvän perustan ja kannattelee aina viimeiselle rajalle asti, ja jopa sen ylitse.

Miksipä et siis sinäkin tulisi kirkkoon? Vaikka tänään!


Lauri Jäntti, kirkkoherra, Lapinlahti

Jätä kommentti

*