Kylä ja kirkko

Alapitkän kirkko ulkoapäin.

Lapinlahden Alapitkän kyläkirkko täytti viime sunnuntaina 50 vuotta. Juhlajumalanpalvelusta vietettiin perinteisin menoin ja maukkaitten kirkkokahvien kera.

Monessa seurakunnassa on sivukirkko, joissakin useitakin. Ne ovat yleensä syntyneet paikallisten ihmisten halusta saada kylälle oma jumalanpalveluspaikka. Jos kylällä on hautausmaa, kirkko on myös tärkeä surujuhlien paikka.

Alapitkän kirkosta on pidetty hyvää huolta. 80-luvulla siihen rakennettiin laajennus, joka mahdollisti monipuolisemman käytön. Korjauksia on tehty tarpeen mukaan. Viimeksi uusittiin ikkunat viime vuonna.

Viime vuonna kirkkoon hankittiin myös uudet virtuaaliurut ja piano. Niiden myötä Alapitkän musiikkielämä on entistä monipuolisempaa.

Tänä vuonna saatiin taiteilija Saara Kiurulta lahjoituksena upea alttaritaulu ”Herra on minun paimeneni.”

Vissikymmentävuotias kirkko on siis hyvissä voimissa. Käyttöäkin on. Kuukausittaisten jumalanpalvelusten lisäksi kirkossa pidetään säännöllisesti hautajaisia, seuroja, koululaiskirkkoja, perhekerhon ja ystäväpiirin kokoontumisia sekä musiikkitilaisuuksia.

Nykyään monet seurakunnat kokevat sivukirkkojen ylläpidon raskaaksi. Vuosittaiset ylläpitokulut ja välttämättömät korjaukset rasittavat taloutta. Vähällä käytöllä olevan rakennuksen käyttötunnit ovat kalliita.

Kyläkirkkojen rakentajat eivät ole tarkoittaneet kirkkoja seurakunnan rasitteeksi. Päinvastoin niihin aikoinaan uhratut talkootunnit ja suorat lahjoitukset on annettu seurakunnan parhaaksi ja ilonaiheeksi.

Kirkko julistaa evankeliumia pelkällä olemassaolollaan. Siksi sen arvoa ei voi mitata pelkästään rahalla.

Oma kirkko on kyläläisille tärkeä ja rakas. Alapitkä on kasvava kylä. Sen kirkon kellot kaikuvat toivon mukaan vielä pitkälle tulevaisuuteen.

Kirkkoherra Lauri Jäntti.

 

 

 

 

 

Lauri Jäntti, kirkkoherra, Lapinlahti

Jätä kommentti

*