Mikä se luulee olevansa?

Pienistä kylistä tai kunnista ponnistaa maailmalle monenlaista suuruutta. Hiljattain luimme lehdestä Antti Holman, Jussi Vatasen ja Antti Ruuskasen edesottamuksista.  Aikanaan poijjaat olivat poikia muiden joukossa ja ei välttämättä kaiken huomion keskipisteenä ollenkaan. Sitten tapahtui jotain ja heidät huomattiin: poikkeuksellisen hyviä esiintyjiä, näyttelijöitä, laulajia tai urheilun monilahjakkuuksia. Tänä päivänä heidät tuntevat kaikki.
Jeesuskin oli oman aikansa tuntematon julkkis ennen kuin aloitti ns. julkisen toiminnan. Pian alkoi kuulua kummia, ja tieto kaikenlaisista ihmeistä ja tunnusteoista  levisivät kansan tietoisuuteen. Ne olivat nimittäin sen luokan juttuja, että edes silloinen media ei olisi pysynyt perässä tiedotuksessaan.
Varma huhu kertoi että Kuningas olisi tulossa kaupunkiin. Se vanhan testamentin lupaama Messias. Näinköhän kaikki paikalla olleet uskoivat tätä? Edes opetuslapset eivät vielä ymmärtäneet mitä on tapahtumassa. Huhu tai tieto Lasaruksen kuolleista herättämisestä oli saanut väen sankoin joukoin liikkeelle. Monet ihmiset olivat varautuneet tilanteeseen ja osoittivat aasilla ratsastavalle Jeesukselle kunniaa levittämällä palmunoksia ja vaatteita hänen eteensä.
Näitä kuninkaita ja palvottavia riittää. Meillä ihmisillä on ihmeellinen tarve nostaa kanssaihmisiä toisten yläpuolelle. Milloin kysymyksessä on joku joukkue, esim. menestyvä jääkiekkomaajoukkue, tai joku yksilöurheilija. Hyväkö vai pahako?  Hyvää esimerkkiä näyttäviä ja lapsia ja nuoria innostavia idoleita kyllä tarvitaan. Nämä unelmavävyt ja miniät saavat ainakin minulta täydet pisteet.
”Käy uskon jalo kilpailu ja voita omaksesi ikuinen elämä, johon sinut on kutsuttu ja jonka olet tunnustanut päämääräksesi, kun monien todistajien läsnä ollessa lausuit hyvän tunnustuksen”. Julisti Paavali Timoteuksen kirjassa. Uskonasioissa ja hurskauden määrässäkin kilpaillaan. Toinen on lukeneempi ja perehtynyt tarkasti asioihin, ihmeellisiä hengellisiä kokemuksiakin on. Toinen tietää vähemmän mutta kokee monet arkipäivänkin pienet asiat ja kohtaamisetkin Jumalan lahjana.
Itse olen perus pystykorva körttiläinen. Se usko on saanut alkunsa Kainuun mailta, jossa ei ollut tapana leveillä näissäkään asioissa. Vähän vieraaksi koen ne tilanteet joissa ihminen haluaisi olla Jumalan silmissä enemmän kuin on, jotenkin parempi ja ansioituneempi. En ole varma, olisinko edes lähtenyt katsomaan Jeesuksen saapumista kaupunkiin, puhumattakaan palmunoksista tai vaatteista. Mutta se ei tarkoita sitä, ettenkö olisi ihaillut tai ihmetellyt hänen kaikkia Jumalallisia tekoja ja opetuksia joista kerrottiin.
”Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana”. Tänäkin sunnuntaina meidän kannattaa hakeutua sanan äärelle kuulemaan, tai sitten itse lukemaan, mitä kaikkea hyvää siellä meille on varattu. Ne sanat ja lupaukset ovat sitten osoitettu tasapuolisesti  meille ihan jokaiselle, niin hyville kuin pahoillekin.
Jyrki Kiukkonen Pielaveden seurakunta_Pielavesi
Jyrki Kiukkonen
nuorisotyönohjaaja
Pielaveden seurakunta

Kommentit

  • Ovienulkopuolelta

    “Sanan äärelle”, vai MARKETTIIN Pitkänäperjantaina klo 10 – 18 ?.

Jätä kommentti

*