Minäkö lähettiläs?

Tänä sunnuntaina puhutaan Jeesuksen lähettiläistä. Aihetta miettiessäni, mieleeni nousee Franciscus Assisilainen, Äiti Teresa ja Paavo Ruotsalainen. Franciscus olisi meidän aikamme ekoteologi. Jo omana aikanaan hän huomioi ja osoitti suurta kunnioitusta Luojan luomaa luontoa kohtaan pitämällä muun muassa saarnoja linnuille. Äiti Teresa eli köyhien keskellä. Hän näki jokaisessa ihmisessä Jumalan kuvan. Hän on meille esimerkki Jumalan rakkaudesta, joka näkyy elämässä rakkaudentekoina. Paavo Ruotsalainen puolestaan etsi vimmatusti sisäistä rauhaa ja löysi lopulta armollisen Jumalan. Tämän päivän etsijöitä, jotka kamppailevat kaikenlaisten syyllisyyden tunteiden ja riittämättömyyden kanssa, Paavo voisi lohduttaa sanomalla, että toivoa on ja armo riittää.
Nämä kolme lähettilästä muistetaan. He tekivät suurella sydämellä sen, minkä kokivat oikeaksi. Meistä jokainen on Jumalan valtakunnan lähettiläs. Meidät kutsutaan etsimään ja löytämään oma tapamme elää Jumalan evankeliumia todeksi tässä ja nyt.
Päivän evankeliumissa Jeesus kertoo vertauksen kuninkaan pojan häistä (Matt.22: 1-14). Kuningas lähetti palvelijoitaan kutsumaan häävieraita. Tehtävä oli vaikea. Kutsutut eivät halunneet tulla. Joitakin palvelijoita otettiin kiinni, piestiin ja lyötiin hengiltä. Lopulta palvelijat kutsuivat juhliin kaikki, joita tapasivat, niin pahat kuin hyvät. Talo täyttyi ja pidot saattoivat alkaa.
Vertaus on osuva myös omana aikanamme. Meidän kuninkaamme, lähettäjämme on Jumala itse. Juhlan aihe ja päähenkilö on Hänen poikansa Jeesus. Palvelijoita olemme me kaikki. Tehtävämme kutsun viejinä, Jumalan lähettiläinä, ei ole aina helppo. Kristinusko ei ole muodissa. Saatamme kohdata välinpitämättömyyttä, jopa vastustusta. Pappina joudun usein miettimään, kuinka välittäisin sanoman rakastavasta Jumalasta ihmisille niin, että Hänestä tulisi heille elämässä läsnä oleva ja kannatteleva voima. Luulen, että Franciscus Assisilainen, Äiti Teresa ja Paavo Ruotsalainenkin kokivat välillä voimattomuutta omassa kutsumuksessaan.
Silloin kun omat voimat ovat vähissä ja kutsumus hakusessa, on hyvä muistaa, että tehtävämme ei ole omassa varassamme. Jumala on meidät kutsunut ja lähettänyt. Hänen tehtäväksi antonsa on selkeä: Menkää ja julistakaa ilosanomaa Jeesuksesta Kristuksesta. Tehtävämme on kutsua ihmisiä Jeesuksen luo ja seurakunnan yhteyteen. Kutsu kuuluu kaikille. Meidän tehtävämme ei ole rajata, asettaa ehtoja tai vaatimuksia. Meidän ei tarvitse myöskään arvioida toisten ihmisten uskon aitoutta tai laatua. Jumala yksin on tuomarimme. Jokaisella ihmisellä riittää parannuksen tekemistä omista synneistään. Tehtävämme on kohdella kaikkia ihmisiä aidosti ja syvän kunnioittavasti. Jokaisella on lupa rauhassa etsiä omaa tehtäväänsä Jumalan lähettiläänä omalla paikallaan. Toivoa on ja armoa riittää!
kuva-seija-koivusalo-blogiin
Seija koivusalo
sairaalapastori
Iisalmen seurakunta

Jätä kommentti

*