Ruoho vihreämpää aidan takana?

Miksi me luulemme, että asiat ovat meitä paremmin tuolla naapurilla? Siksikö, että naapurin piha on paremmin hoidettu, ja kun hänellä on isompi talo ja kalliimpi auto? Siksikö, että naapurin perhe näyttää oikealle malliperheelle. Viime päivinä olemme lukeneet kuvauksia erään ihmisen elämän kulisseista, joiden keskelle kätkeytyikin karmaiseva todellisuus. Ollakseen maailman onnellisin maa, on Suomessa silti paljon […]

Lue lisää

Usko hyvän tekemiseen

Tämä jo useamman vuoden takainen seurakuntavaalien slogan tuli mieleeni pohtiessani julkisuudessa paljon esillä olevaa ilmastoahdistusta. Siis huolta erityisesti ilmastonmuutokseen liittyen, mutta koskien myös laajemmin ympäristömme tilaa. Huoli ja murhe ei todellakaan ole vähäinen, koskeehan se, ei enempää eikä vähempää, kuin yhteisen maapallomme tulevaisuutta. Kirkkomme julistaa uskoa, toivoa ja rakkautta. Myös kirkon tekemä ympäristötyö perustuu näiden […]

Lue lisää

Päivämme ISKOssa

Tulimme perjantai-iltana Väärnin leirikeskukseen klo 17.30 isos- ja kerhonohjaajakoulutettavien leirille. Laitoimme vaatteemme naulakkoon ja jätimme kassimme naulakon juurelle. Istuimme sohvalle odottelemaan muiden koulutettavien saapumista ennen kuin aloitimme opiskelun. Aloitimme ruokailulla, jonka jälkeen yksi ohjaajista kertoi turvallisuusohjeet, jonka jälkeen majoituimme huoneisiimme. Majoittautumisen jälkeen puhuimme musiikista rippikoulussa ja työskentelimme ryhmissä, jossa suunnittelimme hässäköitä, eli lyhyitä iltaohjelmapaketteja nuorille. […]

Lue lisää

Paastolupauksia

  Elämme kirkkovuodessa 40 päivää kestävää paastonaikaa. Usein paastoon liittyy ajatus jostain kieltäytymisestä ja jonkin pois jättämisestä: kyse voi olla ruuasta, sosiaalisesta mediasta tai shoppailusta. Paaston aikana jätetään jotain vähemmälle tai luovutaan jostain hetkeksi. Kuitenkin kristillisessä paastossa kieltäytymistä tärkeämpää on se, mitä saadaan tilalle. Paastossa ei ole kyse ainoastaan pois jättämisestä, kieltäytymisestä tai jonkin vähentämisestä. […]

Lue lisää

Jeesus, kiusausten voittaja

Ensimmäisen paastonajan sunnuntain aiheena on Jeesus kiusausten voittaja. Jeesus, joka on toivomme lähde, on kiusauksissa koeteltu. Kristittyä ei odota automaattisesti autuas onnellinen elämä. Kiusaukset ja lankeamiset niihin, koettelemukset ovat osa elämää. Edes Jumalan Poika ei niiltä välttynyt. Mitä kiusaus sitten tarkoittaa? Klassisen kristinopin mukaan syntiinlankeemuksen jälkeen ihmiskuntaa kiusaa oma lihamme, maailma ja paholainen, itsekeskeisyys, ylpeys, […]

Lue lisää

Laskiainen lasketaan, paaston aika alkaa

”Laskiainen lasketaan, paaston aika alkaa. Messias on matkalla, paaston alkaa. Tien me sinne tiedämme, tien me sinne käymme.”   Tällä viikolla päiväkerhoissa olemme jutelleet perinteistä ja tutkineet vanhoja esineitä. Väinämöisestä kanteleineenkin on puhuttu. Hartaushetkien aiheena sopivasti ennen hiihtolomaa on ollut laskiainen. Perinteistä, Kalevalasta, laskiaispullista ja pääsiäiseen valmistautumisesta puhuminen on ollut vielä suhteellisen helppoa, mutta kuinka […]

Lue lisää

Pakasteesta pakkaseen ja YV-hernekeittoon

Pakkanen paukkuu -30 astetta ja se tuntuu. Polttopuuta menee huomattavasti enemmän kuin tavallisesti. Samoin sähköä. Autoakin täytyy lämmittää. Ei ole välttämättä kovin ympäristöystävällistä. Mutta onhan tässä jotakin hyvääkin. Maisema on kaunis kuin morsian. Valkoinen ja sininen. Niin kuin Suomen lippu. Kotona päätin tyhjentää jääkaapin kun vintin portaissa oli melkein yhtä kylmää kuin jääkaapissa.  Sain jääkaapin […]

Lue lisää

Sanan siemeniä

Kaikkien viherpeukaloiden kämmeniä alkaa syyhyttää näin kevättalvella. Löydän itsenikin hyvin usein kauppojen puutarhaosastoilta tutkailemassa kasvien siementelineitä – mitähän uutta ovat tälle keväälle keksineet? Joka kevät näitä monenkirjavia siemenpusseja kertyy kaapin nurkkaan odottamaan kylvöä kasvimaalle tai kukkapenkkiin. Ja yhtä usein ne ovat vielä siellä syksylläkin. Ei ole multaa löytynyt niiden päälle. ”Mikään ei ole niin tärkeää […]

Lue lisää

Kinkerit

Muutettuani takaisin Savoon reilu pari vuotta sitten sain tutustua yhteen vanhaan kirkolliseen perinteeseen ensimmäistä kertaa elämässäni: kinkereihin. Hämmästyksekseni Järvi-Kuopion seurakunnassa kyläkinkerit ovat edelleen elävää perinnettä ja kun toissavuonna aloitin Lapinlahdella, oli kuin tuttuun olisin saapunutkinkerit kokoavat yhä väkeä eri puolilla seurakuntaa. Ovathan kinkerit historian saatossa muuttuneet. Vanhastaan ne olivat tilanteita, joissa testattiin väen luku- ja […]

Lue lisää

Suru ja rukous

Menneellä viikolla suomalaiset saivat kokea kansallista surua Matti Nykäsen kuolinuutisen äärellä. Julkisuuden henkilön poismeno voi koskettaa sellaisiakin, jotka eivät ole tunteneet vainajaa henkilökohtaisesti. Matti hankki elantonsa urheilu-uransa jälkeen hyödyntämällä sen aikana saamaansa julkisuutta. Kaupalliset tiedotusvälineet puolestaan hyödynsivät hänen elämäänsä, joka olikin täynnä dramaattisia käänteitä. Niinpä Matista tuli suomalaisille tuttu. Hänen kuulumisensa tiedettiin ja ne kiinnostivat. […]

Lue lisää

Jeesus-lapsen temppeliin tuominen

Tänään vietämme Kynttilänpäivää. Mielestäni päivän nimen saisi vaihtaa otsikon mukaiseksi. Luterilaisessa kirkossa ei missään taideta siunata kynttilöitä, joita kirkossa vuoden aikana käytetään. Minulle käytäntö kyllä sopisi, mutta vaikka mulla on kolme ”virkaa” (kirkkoherra, lääninrovasti ja yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja), niin päätösvaltaa asiasta ei kuitenkaan ole. Päivän nykyinen nimi ei siis kerro oikein mitään. Tuskinpa se monellekaan […]

Lue lisää

Peruna ripillä

Kirkollisen sanaston käyttötavat arkikielessä ovat mielenkiintoista seurattavaa. Esimerkiksi saarnaaminen on jo pidemmän aikaa tarkoittanut samaa kuin paasaaminen tai yliholhoavaan sävyyn puhuminen. Liturgia on puolestaan siirtynyt kuvaamaan kaavamaista, samanlaisena toistuvaa puheenpartta, kuten poliittista puhetta. Viimeisimpänä löydöksenä kuulin, kuinka ravitsemusasiantuntijaksi tulkitsemani henkilö lausui radiossa, että perunalle pitäisi antaa synninpäästö. Ajatus perunalle julistettavasta synninpäästöstä on kaikessa koomisuudessaan ajatuksia […]

Lue lisää

Pyhä lupaus?

Loppiaisen jälkeisellä viikolla Pyhässä Ristissä. Se kurkistaa alttariseinän takaa aivan kuin sanoen: ”Tässäkö se oli?” Enkelitkin vilkuttavat hyvästiksi kuin luvaten – ”Nähdään ensi vuonna”. Betlehemin tähti latvasta otetaan laatikkoon, enkelit seuraavat perässä. Lopulta kuusi irrotetaan jalustastaan ja kannetaan kirkon ovesta ulos. Maaksi sinä olet jälleen tuleva. Urut ovat kuitenkin hiljaa, eikä saattoväkeäkään ole kuin suntio. […]

Lue lisää

Tipaton tammikuu

Vuosien ajan Suomessa on ollut käytössä tipaton tammikuu. Sillä on pyritty kiinnittämään huomiota alkoholin liialliseen käyttöön. On myös sanonta, että viina on viisasten juoma. Sillä on pyritty sanomaan, että kohtuullisella käytöllä voi iloita ja nauttia elämästä. Monet asiat väärin käytettyinä pilaavat ja tuhoavat elämää. Valitettava tosiasia on, että liian monen ihmisen elämä on mennyt pilalle alkoholin takia. Liian […]

Lue lisää

Kasteen lahja

Loppiaisajan yhtenä keskeisenä aiheena on Jeesuksen kaste. Matteuksen evankeliumissa tuosta tapahtumasta kerrotaan seuraavasti: Silloin Jeesus tuli Galileasta Jordanille Johanneksen kastettavaksi. Johannes esteli ja sanoi: ”Sinäkö tulet minun luokseni? Minunhan pitäisi saada sinulta kaste!” Mutta Jeesus vastasi hänelle: ”Älä nyt vastustele. Näin meidän on tehtävä, jotta täyttäisimme Jumalan vanhurskaan tahdon.” Silloin Johannes suostui hänen pyyntöönsä.   Kun […]

Lue lisää

Etsiminen ja löytäminen

Etsiminen ja löytäminen Vietämme sunnuntaina kirkkovuodessa loppiaista. Loppiaisen Raamatun kertomus on niitä tutuimpia. Itämaan tietäjät tulivat kaukaa osoittamaan kunnioitustaan Jeesus lapselle. Raamatussa kerrotaan, kuinka tähti johti ihmeenomaisesti tietäjät sen paikan ylle, missä Jeesus lapsi oli ja pysähtyi siihen. Sanotaan että suuri ilo valtasi tietäjät, kun he löysivät etsimänsä. Heillä oli Jeesus lapselle kalliita lahjoja annettavanaan: […]

Lue lisää

Vanhoja joulun perinteitä

Luin ennen joulua kirjasen Martti Lutherin joulunvietosta. Kahdessa eri tarinassa kuvattiin 1500-luvulla eläneen reformaattorin kodin ja perheen joulun tapahtumia Wittenbergin kaupungissa. Tunsin levollisuutta huomatessani, miten monet itsellemmekin tutut perinteet olivat perinteitä jo keskiajalla. Joulun keskuksena on jouluevankeliumi Jeesuksen syntymästä. Jumalan Pojan syntymää valmistellaan siivoamalla talo perheen ja palvelijoiden voimin juhlakuntoon. Joulukuusi on noudettu joskus taloon […]

Lue lisää

Joulu on

Iso joulu on jo ovella ja suurin osa pikkujouluista pidetty. Myös kouluissa ja päiväkodeissa on vietetty erilaisia joulujuhlia. Jälleen kerran pieni mutta aktiivinen uskonnottomien ydinjoukko nousi otsikoihin kannustettuaan vanhempia vaatimaan kouluilta uskonnottomia joulujuhlia. Tulee mieleen takavuosien pilapiirros, jossa jouluruuhkassa kiirehtivä lahjojen ostaja katsoo harmissaan näyteikkunaan rakennettua seimiasetelmaa ja puuskahtaa: ”Pitääkö tuota uskontoa joka paikkaan sekoittaa!” […]

Lue lisää

Kirkon tunnusmerkit ovat Sana ja sakramentit joulunakin

Tämä adventtiaika ei tunnu minullekaan kovin jouluisena, mutta adventti merkitsee Herramme tulemisen odotusta. Juhlaa on odotettava ja siihen on valmistauduttava. Neljä adventtisunnuntaita kertovat eri tavoin Kristuksen tulemisesta. Ensimmäinen adventtisunnuntai muistuttaa, että joulu on Vapahtajamme syntymäjuhla. Jeesus on Vapahtajamme siksi, että hän kantoi syntimme ristille, hän kärsi ja kuoli siis meidän kaikkien syntiemme tähden. Mutta pian […]

Lue lisää

Kristus, kaikkeuden Herra

Tuomiosunnuntai eli Kristuksen kirkkauden sunnuntai muistuttaa meitä siitä, että Kristus tulee aikojen lopulla “kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa ja istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle” (Matt. 25: 31). Jumala lähestyy meitä Kristuksessa ja asettaa meidät kasvojensa eteen. Ihminen on vastuussa teoistaan ja tekemättä jättämisistään. Viimeisessä tuomiossa Jumalan vanhurskaus toteutuu lopullisesti. (Kirkkokäsikirja) Tuomiosunnuntai muistuttaa, että me olemme vastuussa elämästämme ja teoistamme. […]

Lue lisää

Valvokaa

Kirkkovuoden viimeistä edellinen sunnuntai on valvomisen sunnuntai. Konkreettisessa mielessä valvomista voi olla monenlaista. Jonkun työhön voi liittyä yöllä valvominen ja toisista ihmisistä huolehtiminen. Monet huolenaiheet voivat valvottaa läpi yön, vaikka aina ei välttämättä tarvitsisikaan. Joku valvoo mielellään enemmänkin, kun ei saa nukutuksi tai tarvitsee vain vähän lepoa virkistyäkseen. Joku valvoo, kun suuri tai mieluinenkin tapahtuma […]

Lue lisää