Pihlaja ei kahta taakkaa kanna

Pihlajan terttu käsien suojassa.

Pitkän työmatkani aikana tulee vilkuiltua ojien ylitse myös metsää. Onneksi en ole autolla ajaessa tarvinnut metsän kanssa lähempää tuttavuutta tehdä. Tällä viikolla huomasin, kuinka erilaisia pihlajapuita matkan varrella sattuikaan silmiini. Pääsääntöisesti pihlajissa oli marjoja runsaasti, mutta joidenkin puiden marjat näyttivät melko ”uupuneilta”. Niillä ei ole voimaa. Pitkä kuivuus on näännyttänyt ne kurttuisiksi koviksi pieniksi ruskeiksi marjoiksi. Lohdullista on se, että luonto tasaa sen minkä ottaa. Kuivuuden jälkeen tulee sade. Matkalla oli myös jokunen pihlaja, joiden marjat jo hieman punoittivat ja näyttivät elinvoimaisilta. Sanonta, että ”pihlaja ei kahta taakkaa kanna” liittyy heikon tietämykseni mukaan siihen, että seuraavana talvena ei olisi paljon lunta. Taakkoja olisi kaksi, marjat ja lumi. Tosin, olen kuullut sanonnasta myös sen, että sekä marjojen paljous kertoisi myös lunta tulevan paljon. Niin tai näin. Jos vettä ei tule, niin pihlaja saa niskaansa kolmannenkin taakan eli kuivuuden.

Miten on ihmisen laita. Kuinka monta taakkaa ihminen jaksaa kantaa? Sanotaan, että enempää ei anneta, kuin mitä jaksaa kantaa. Kuinka se mitataan? Mikä taakka on raskas ja mikä ei? Missä vaiheessa taakka voi kääntyä siunaukseksi. Vaikeuden myötä elämä on voinut saada uuden suunnan. Siihen väliin on mahtunut monta huokausta ja monta katsetta taivaalle. Välttämättä emme edes ymmärrä niitä rukoukseksi. Huokaus on kuultu. Varmasti on myös taakkoja, joiden kantajat eivät pääse niistä ylitse koskaan.

Meidän ei tule luoda lunta pihlajan eikä ihmisen päälle odottaen, että niska katkeaa. Toivottavasti olisi edes isoin rei`n varustettu lapio, jos niin täytyy tehdä. Meidän tulee tukea niin pihlajaa kuin lähimmäistäkin. Nyt pisto omassa sydämessä. Itse en tukenut pelargoniani ja niinpä kukkia täynnä oleva oksa katkesi. Lukemattomat kerrat olin ohitse kulkenut ja ajatellut vain, että pitäisi tukea. Vakavampi on, jos lähimmäiseni ohitse kuljen, enkä häntä ”kanna”. ”Tukikeppejä” tarvitsemme työyhteisössä, kotona, ystävien kesken jne. Niin, keppiä voi saada monella tavalla, tässä olisi tarjolla hyvä tapa.

 

 

 

 

 

 

 

Riitta Kaasinen

Palvelupäällikkö

Ylä-Savon seurakuntayhtymä

Jätä kommentti

*