Salkku

Työsalkkuni otti lopputilin palveltuaan 13 pitkää vuotta. Lukossa yksi pieni osa murtui ja sen jälkeen sain salkun auki vain kynän avulla. Salkku oli kangaspintaisena jo muutenkin rei’illä, joten lukon rikkoutuminen päätti ”pitkän kärsimyksen”. Hän pääsi eläkkeelle (siis nakkasin roskikseen).

Papinsalkku on kodeissa kiinnostava kohde, etenkin lapset ja koirat, joskus kissatkin, osoittavat erikoista mielenkiintoa salkkuani kohtaan. Ostin uuden ja siirtäessäni tavaroita ihmettelin, mitä kaikkea kanniskelen mukanani. Lapsille ja hauvoille minun on tuotettava pettymys: Siellä ei ole leluja tai herkkuja, pääasiassa paperia.

Mitä papit kanniskelevat selkä vääränä? No tämä todella riippuu papista. Minulla on matkassa aina Raamattu, kirkkokäsikirjat ja virsikirja. Tämä trio ovat työni peruskirjat, joilla pääsee jo pitkälle. Sitten minulla on pienessä muovitaskussa seurakunnan karttoja. Käytän navigaattoria, mutta jos signaali ei toimi, silloin viisas Plan-B on aina paperikartta. Niihin ei verkkoyhteyden katkeaminen vaikuta.

Pari vihkoa on syytä olla muistiinpanoja varten ja siksi myös kyniä. Kuulakärki- ja lyijykynä palvelevat eri tilanteissa. Jumalanpalveluskansio on sunnuntain messuja varten, koska valmistan joka messun erikseen ja tykkään tulostaa sen. Minulle pelkkä kirkkokäsikirjojen pyörittely olisi aika kömpelöä. Erikseen on vielä kansio toimitusasioita ja –materiaaleja varten. Luonnollisesti myös kalenteri on matkassa

Päätytaskussa on pieni ”matka-apteekki”, eli muutama särkylääke, allergialääkkeitä (etenkin kissakodeissa on pakko olla pilleri) ja kurkkua hoitavia imeskelytabletteja. Puhetyöläisellä ääni väsyy ja kurkku rasittuu toisinaan. Pandemia-ajan vuoksi siellä on myös pieni käsidesipullo. Varalta on muovipussi, nenäliinoja ja puhelimen laturi. Kirjojen päällä matkustaa sateenvarjo, koska Suomen poutapäivistä ei aina tiedä.

Koko tuo arsenaali on matkassa Jumalan työtä varten, osa itse työlle, osa tekijälle. Aika arkisilla kamppeilla evankeliumia levitetään ja seurakuntalaisia kohdataan. Kai se on jollain tavoin evankeliumia tuokin: Jumala tuli ihmiseksi luomiensa ihmisten joukkoon ja Jeesukselle kelpasi työhön arkiset asiat. Papinsalkkukin kai sillä tavoin kertoo Jumalan rakkaudesta: Pelastustyötä tehdään ja eletään arjessa.

Joten kohta taas salkku kouraan ja menox!

Ville Hassinen
Seurakuntapastori
Lapinlahden seurakunta

Jätä kommentti

*