Seurakunnan johtamisesta

Lapinlahdella on tänä sunnuntaina erikoinen juhla. Saattelemme kahta työntekijää eläkkeelle ja siunaamme työhön peräti neljä uutta. Väki vaihtuu vauhdilla.

Seurakunta on melko arvostettu ja haluttu työpaikka. Hakijoita avoimiin tehtäviin on yleensä runsaasti – lukuun ottamatta kirkkoherran virkoja. Esimerkiksi Sonkajärvellä ei ensimmäisellä kierroksella saatu yhtään hakijaa.

Piispakin on ilmaissut huolensa siitä, että kirkkoherran virka ei kiinnosta pappeja. Syyt lienevät tehtävään sisältyvässä hallinnollisessa ja johtamisvastuussa. Kiinnostus niitä kohtaan ei yleensä ole syy hakeutua papin ammattiin.

Olenkin alkanut pohtimaan, tarvitsisiko seurakunnan johtajan välttämättä olla pappi. Pappien osuus seurakuntien henkilöstöstä on vain noin 10%. Kirkossa on paljon muitakin hyvin koulutettuja työntekijöitä.

Johtamisesta kiinnostunut nuorisotyönohjaaja, diakoni, lastenohjaaja tai kanttori voisi aivan hyvin toimia seurakunnan johtajana ja toisten työntekijöiden esimiehenä. Tai miksei vaikkapa taloushallinnon tai kiinteistönhoidon ammattilainen?

Kirkkoherran johtamistehtävään kuuluu henkilöstöhallintoa, kiinteistö- ja talousasioiden hoitamista, tiedotusta ja yhteistyösuhteiden hoitoa. Ei papin peruskoulutus anna niihin mitään erityisiä valmiuksia. Johtamisoppia on hankittava erikseen. Yhtä hyvin sitä voisi hankkia joku muukin kuin pappi.

Sitä, että seurakuntaa johtaa pappi, perustellaan sillä, että seurakunta on hengellinen yhteisö. Se tarvitsee hengellisen johtajan. Totta, mutta onhan meillä muitakin hengellisen työn koulutuksen saaneita. Sitä paitsi hengellinen johtaminen on vain yksi osa-alue kirkkoherran tehtävässä.

Enimmäkseen seurakunnan johtaminen ei poikkea minkä tahansa organisaation johtamisesta. Samat työyhteisödynamiikan ja johtamisen lainalaisuudet hyvine ja huonoine puolineen ovat läsnä myös kirkon työssä.

Miten sitten esimerkiksi kanttori ehtisi muiden töidensä ohella johtaa seurakuntaa? Ihan samaa voi kysyä papin kohdalla. Kirkkoherra on vain hyvin suurissa seurakunnissa pelkästään johtaja. Tavallisesti hän tekee myös papin perustyötä ja johtaa seurakuntaa ikään kuin oman toimen ohella. Voisi sitä tehdä jonkun muunkin toimen ohella.

Luterilaisissa seurakunnissa on yhteensä noin 20.000 työntekijää. Puolet heistä toimii seurakunnan hengellisessä työssä. Toinen puoli on talouden, hallinnon, viestinnän ja kiinteistöhuollon tehtävissä.

Seurakunnassa on paljon osaavia ammattilaisia, joita ilman seurakuntien toiminta ei olisi läheskään niin monipuolista kuin se on. Kaikkien työntekijäryhmien joukosta löytyisi varmasti myös hyviä seurakunnan johtajia. Heistä saataisiin kirkkoherranvirkoihin mielenkiintoisia hakijoita.

https://evl.fi/tietoa-kirkosta/toissa-kirkossa/kirkko-tyonantajana

Lauri Jäntti
kirkkoherra
Lapinlahden seurakunta

Jätä kommentti

*