Kerran vuodessa aiheena on miettiä uskon perusteita, uskonpuhdistuksen muistopäivänä. Uskominen on sitä, että emme vain muistele joskus uskon sisältöä vaan joka päivä elämme uskoa todeksi arjen keskellä.
Sunnuntain evankeliumissa Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Te olette maan suola, te olette maailman valo.” Suola on ollut aina tärkeä säilöntäaine, näin myös Jeesuksen aikana. Sitä pidettiin aineena, joka ylläpiti puhtautta. Näin Jeesuskin puhuessaan kristityistä maan suolana tarkoitti, että kristitty on puhtauden esikuva tai sen ylläpitäjä. Hän on pyhä, Jumalalle kelpaava.
Toinen sana, josta Jeesus puhui, oli valo. Valonlähde tuli laittaa lampunjalkaan, eikä vakan alle, jossa se heti sammuisi. Tämä tarkoittaa, että kristityn ei pidä salata vakaumustaan vaan uskon tulee näkyä elämässä ja saada aikaan hyvää. Tämä kaikki rohkaisee ja kehottaa olemaan reilusti Jeesuksen seuraaja.
Sunnuntain evankeliumissa on kyse siitä, elänkö uskoni mukaan. Sitä syvemmin ajatellessa voi tulla voimaton olo. Pystynkö aina tekemään niin kuin Jumalan sana vaatii. Sehän on päämäärä, jota kohti pitää pyrkiä.
Uskonpuhdistajamme Martti Luther toi korostetusti esille uskomme tärkeimmät ydinkohdat.
Ihminen pelastuu kokonaan Jumalan armon vuoksi, ei omien tekojensa ansiosta. Yksin usko riittää siihen, että ihminen kelpaa Jumalalle. Oikea usko syntyy Jumalan sanan ja sakramenttien kautta. Jeesus Kristus, hänen toimintansa ja opetuksensa on uskon ja pelastuksen lähtökohta.
Me saamme joka päivä kääntyä Jeesuksen puoleen ja myöntää että emme tule toimeen ilman häntä. Kiitollisena siitä mitä Jeesus on tehnyt pelastumisemme eteen haluamme tehdä hyvää myös toiselle ihmiselle. Pyhä Henki on hän, joka synnyttää uskoa Jumalaan ja Jeesukseen sekä saa aikaiseksi hengen hedelmää.
Riitän ja kelpaan Jumalalle, en siksi että olen hyvä ihminen, vaan siksi koska turvaan Jeesukseen. Jeesuksen tähden saan olla Jumalan edessä omana itsenäni. Vaikka kompuroimmekin niin eteenpäin elävän mieli.
Timo Jokela
Kappalainen
Pielaveden seurakunta.
