Nyt on pietty pyhhee oikein olan takaa.

Tähän sunnuntaipäivään (24.4.) nimittäin päättyy pääsiäisviikko eli pääsiäisoktaavi. Se alkaa pääsiäispäivästä ja kestää seuraavaan sunnuntaihin. Pääsiäinen on niin suuri juhla, että pääsiäisviikossakin on kahdeksan päivää.

Harva tosin viettää pääsiäisviikkoa mitenkään erityisemmin. Pääsiäisen ajatellaan yleensä päättyvän toiseen pääsiäispäivään, maanantaihin, jonka jälkeen alkaa arki ja työ.

Harva seurakuntakaan jaksaa enää pääsiäisviikolla järjestää päivittäisiä jumalanpalveluksia tai hartauksia, kun niitä pääsiäistä edeltävällä hiljaisella viikolla on ollut ruuhkaksi asti.

Silti pääsiäisaika jatkuu, peräti 40 päivää. Sen aikaa Jeesuksen kerrotaan viipyilleen täällä maan päällä ylösnousemuksensa jälkeen. Sitten hän nousi taivaaseen. Sitä muistellaan helatorstaina, johon pääsiäisaika lopulta päättyy.

Tänä päivänä kirkoissa luetaan kertomus epäilevästä Tuomaksesta. Hän kieltäytyi uskomasta siihen, että Jeesus elää, ellei saa pistää sormeaan hänen haavoihinsa.

Epäileminen on inhimillistä ja luonnollista. Kuolleista herääminen on sen verran kova pala, ettei sitä kukaan purematta niele. Epäuskoisella Tuomaksella on paljon seuraajia.

Pääsiäisihmeen uskomattomuudesta huolimatta Raamatun ja historian tutkijat ovat löytäneet yllättävän paljon todistusaineistoa sen tueksi, että Jeesus todella heräsi kuolleista. Nämä todisteet vähintäänkin hämmentävät puolueettomankin tutkijan.

Itse kuolleista herääminen on tietenkin ihme, jota ei voida todistaa. Se jää uskon asiaksi.

Mutta se, että Jeesuksen lähimmät oppilaat vakaasti uskoivat hänen nousseen kuolleista, on historiallinen tosiasia. Sen uskon varassa syntyi kristillinen kirkko.

Tuomaskin pääsi lopulta tähän ylösnousemuksen todistajien joukkoon. Perimätiedon mukaan hän matkusti myöhemmin Intiaan asti viemään sinnekin pääsiäisen ihmeellistä sanomaa.

Parituhatta vuotta myöhemmin tuota sanomaa yhä kerrotaan kaikkialla maailmassa. On sekin aikamoinen ihme.

 

 

 

 

 

 

Lauri Jäntti, kirkkoherra, Lapinlahti