Voiko syntinen olla kaunis?

Ihmisiä kädet kädessä.

Päivän evankeliumissa Jeesus yllättää ihmiset kutsumalla vihattujen veronkantajien joukosta tullimies Matteuksen seuraajakseen. Vielä hämmentävämpää on se, että Jeesus saapuu aterialle tämän kotiin. Ateriayhteys oli tunnetusti sen ajan kulttuurissa hyvin syvän yhteyden vertauskuva. Paheksujia riitti niin kuin evankeliumi värikkäästi kertoo. Opetuslasiakin ahdistellaan nurkkaan kunnon maalituksella: ”Kuinka teidän opettajanne syö yhdessä publikaanien ja muiden syntisten kanssa!”

Tänä päivänä puhutaan paljon ”kuplista”, joiden suojassa samanmieliset ihmiset elävät toisia kohtaamatta. Jeesusta voidaan pitää lähes hurjana kuplien murtajana. Eri tavoin syrjityt ja halveksitut saivat hänestä rohkean puolustajan ja auttajan. Ihmisten ylpeydessään ja itseriittoisuudessaan rakentamat rajat särkyivät.
Kaukaisesta ja ankarasta Jumalasta tulikin Jeesuksen julistuksessa rakastava Isä, jota arinkin syntinen voi lähestyä.

Sekä vaalien lämmittämässä yhteiskunnassa että kiistelevässä kirkossa on vaarana, että erimieliset vetäytyvät kuplaansa toisia aidosti kohtaamatta. Jeesus kohtaa ja hätkähdyttäviä asioita tapahtuu: lapsia otetaan syliin, syntisen naisen kivittäjät luopuvat aikeestaan, köyhä leski saa kunnian pienestä uhristaan, tuhlaajapoika otetaan avosylin vastaan. Kristuksen vierelle asettuva rakkaus ja myötätunto synnyttää samoja parantavia voimia kohteessaan.

Martti Luther puhuu Jumalan luovasta rakkaudesta. Erityisen selvästi luova rakkaus ilmenee Lutherin mukaan siinä, että Jumala ja sellaiset ihmiset, jossa Jumalan rakkaus elää, rakastavat syntisiä, pahoja, tyhmiä ja heikkoja tehdäkseen vanhurskaita, hyviä, viisaita ja vahvoja. Niinpä hän sanookin: ”Syntiset ovat kauniita, koska heitä rakastetaan; heitä ei rakasteta se tähden, että he ovat kauniita.”

Jouko Ikola
rovasti
Sonkajärven seurakunnan kesäpappi

Kommentit

  • Matti

    Uskonnoissa puhutaan paljon synneistä, mutta mikä se synti on perinteisesti. Monilta olen kysynyt, mutta kukaan ei osaa sanoa sitä suoraan, vaan kierrellen ja kaarrellen. Mielestäni se kuuluu vain uskonnon piiriin, kuten muutenkin uskonnossa olevaan pelotteisuuteen. Kuten Joulun seutuun , että jos ette ole kilttejä, niin joulupukki tulee; lapsia rauhoitellakseen, jos leikkiminen menee liian rajuksi.

Jätä kommentti

*