JÄTTIPALSAMITAISTOON

Muistan selkeästi muutaman vuoden takaisen ystäväni toteamuksen kotimme pihamaalla: ”Mistä olette hommanneet pihan liepeillä kasvavan kasvin?” Ystäväni tosin tiesi mistä on kyse, mutta varmaankin hän hyvällä tavalla testasi minua ymmärränkö minä mistä on kysymys. Kerroin hänelle, että onhan sitä ollut useana kesänä tuossa aitan nurkalla ja ehken jossain muuallakin, mutta nyt se on levinnyt aivan mahdottomasti, kun mieheni ei ollut ehtinyt muilta kiireiltään trimmeröimään pihan pientareita. Lisäsin vielä, että ei sitä ole tarvinnut istuttaa, ihan on omia aikojaan tullut.

Seuraavassa hetkessä minulle valkeni mistä on kysymys. Pihallamme kukoisti paha haittakasvi – jättipalsami. Ystäväni kylläkin auttoi sen ymmärtämyksen perille menemisessä. Voi maailma sentään, kuinka me tästä selvitään?! Se oli päällimmäinen ajatus. Kyseisenä kesänä ei enää juurikaan ollut mitään tehtävissä, koska kasvi oli jo ehtinyt varistaa siemenensä.

Eipä siinä muu auttanut, kun talven aikana kerätä tarmoa ja pohtia kuinka saisimme haittakasvin tontiltamme hävitettyä. Seuraavana keväänä, kesänä ja syksynä alkoi mahdoton vaaniminen. Aina kun kasvusto nosti päätään, niin trimmerin kanssa kimppuun. Ei ollut trimmeri sinä kesänä tyhjänpanttina. Eikä ollut talon emäntä ja isäntä. Oli alueita, jonne oli mahdoton trimmerillä päästä, niin ei siinä muu auttanut, kuin ottaa iso jätesäkki toiseen käteen ja toisella kädellä kiskoa palsamia juurineen säkkiin ja mädättää kasvusto säkkiin. Maahan kiskottuja kasvustoja ei kannattanut jättää, koska kasvi juurruttaa siitä helposti itsenä uudelleen. Taktiikkani oli ennen saunaan menoa tehdä kitkemiskeikka. Ei kun kevythaalari niskaan ja lisäturvaksi punkkien varalta hyttyshattu. Voin kertoa, että jonkinlaisesta kuntolenkistä kitkemiskeikka kävi. Välillä tuntui, että en jaksa enää. Kroppa tuntui kääntyvän vain toiselle puolelle. Miksi en osaa kerätä vasemmalla kädellä? Tulisi jotain tasoitusta, mutta ei.

Vuodattamamme hikipisarat ovat tuottaneet tulosta. Kesä kesältä kasvustoja on ollut vähemmän. Entäpä jos emme olisi havahtuneet tilanteeseen, en halua sitä vaihtoehtoa edes ajatella. Olen kiitollinen ystävälleni, että hän avasi silmäni tälle asialle.

Riitta Kaasinen
palvelupäällikkö
Ylä-Savon seurakuntayhtymä

  • jättipalsami (Impatiens glandulifera) eli kansanomaisesti ”paukkupalsami” on yksi maahamme levinneistä vieraslajeista ja haittakasveista. On yksivuotinen ja leviää vain, mutta erittäin tehokkaasti siemenistä, vallaten suuria alueita ja syrjäyttäen alkuperäisen kasvuston.
  • laji on yksi EU:n vieraskasviluettelon 23:sta lajista, joista on erikseen säädetty maanomistajan velvollisuus niiden hävittämiseen (vieraslajilaki 4§). Muita vastaavia kasvilajeja ovat mm. jättiputket ja keltamajavankaali.
  • voidaan hävittää ainoastaan kitkemällä ja estämällä siementuotanto. Siemenet leviävät helposti veden mukana, ja siksi kasvia tavataankin runsaasti ojien varsilla. Trimmeröinti tulee tehdä ehdottomasti ennen kasvin kukintaa, koska siemenet voivat kypsyä myös katkaistussa varressa.
  • Suomen luonnonsuojeluliton 5-vuotinen VieKas LIFE- projekti jakaa tietoa ja järjestää kitkentätalkoita.
  • lisäinfoa saatavissa: www.sll.fi/viekas-life, www.facebook.com/viekaslife, www.instagram.com/viekaslife.
  • seuraa kitkentätalkooilmoittelua Ylä-Savon seurakuntayhtymän seurakuntien nettisivuilta. Tervetuloa talkoisiin.

Jätä kommentti

*