Lähdetään ulos ja mennään metsään!

Lelutraktorin edessä kasa syksyisiä lehtiä.

Kello lähenee iltapäivä yhtä. Ulkona ripeksii vähän vettä. Ohjaajaparin kanssa mietimme että olemmeko ensin ulkona vai aloitammeko kerhon suoraan sisätiloista. Ei pieni sade ole este, ulos vaan! Lapsia ei ainakaan pieni sade haittaa. Kotona kurahousut on jo valmiiksi puettu. Sitten menoksi ja kerhoon! Aina yhtä innokkaana ja riemuissaan lapset juoksevat pihaan ja otetaan hiekkalelut esille. Talvella lapiot , liukurit ja kolat ovat kovassa käytössä. Ulkoilu on niin tärkeää ja rauhoittavaa. Ihana nauttia puhtaasta ilmasta jota mellä onneksi vielä on.

Lähdemme kävelylle metsään. Kuuntelemme kuuluuko korpin ääntelyä. Entäs koputtaako tikka jossain lähistöllä? Onko muurahaiset menneet jo pesän uumeniin? Paljon on tutkittavaa ja ihmeteltävää luonnossa liikkuessa. Lapset ovat täysillä mukana. Aina löytyy jokin uusi kiinnostava asia mitä jäädään yhdessä tutkimaan ja ihmettelemään. Joku ehdottaa, että lauletaanko laulu hämähäkistä mikä löytyi kuusen rungolta? Mikä ettei, lauletaan vaan.

Kohta joku lapsista huomaa maassa tyhjän pillimehupurkin ja ilmoittaa löydöstään. Kaikki säntäävät ihmettelemään ja käydään keskustelua roskaamisesta ja siitä kuinka olisi täkeää pitää ympäristö siistinä. Lapset tietävät että roskat kuuluvat roskikseen. Ei metsään tai muuallekkaan luontoon. Monesti sitten pohditaan yhdessä, että miksi joku heittää roskia maahan eikä vie niitä roskikseen? Kaikki ei varmaan vaan tiedä minne roskat kuuluu tai ei vaan välitä, lapset osaavat vastata.

Kylläpä oli mukava olla ulkona. Pieni sade ei haitannut. Metsässäkin poikettiin. Löytyi vaikka mitä jännää. Nyt maistuu eväät ja joskus nuotiollakin istutaan. Pian taas nähdään. Heipä hei!

Ylä-savon seurakuntayhtymä, Iisalmen seurakunta
Lastenohjaaja Jaana Lappalainen

Jätä kommentti

*