Nuorten ajatuksia ympäristökysymyksistä

Päivärippikoulun nuoret Lapinlahdella saivat keväällä tehtäväkseen pohtia ympäristökysymyksiä isosryhmissään. Kysymyksiä olivat suunnittelemassa isoskouluttautuvat nuoret. Kysymykset haastoivat rippikoululaisia miettimään ja arvottamaan elämän arkisia asioita.

Maapallon tulevaisuus kiinnosti rippikoululaisia ja toi esiin monenlaisia mielipiteitä. Nuoret kokivat, että yksilönä maapallon tulevaisuuteen ei voi juurikaan vaikuttaa -korkeintaan vain vähän. On silti mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan planeetta menee. Rippikoululaiset pohtivat, että tällä planeetalla asutaan itse vielä pitkään, joten tulevat sukupolvet pitää huomioida ja toisaalta itsekin halutaan elää vanhoiksi.

Raamatussa luomiskertomuksessa Jumala antoi ihmiselle tehtäväksi viljellä ja varjella maailmaa. Rippikoululaisten mielestä se merkitsee vastuuta maapallon ja luonnon suojelemista ja toisaalta oikeutta käyttää maapallon luonnonvaroja eliökunnan ravitsemukseen. Mutta tässä on onnistuttu tähän mennessä ”vähän niin ja näin”. Yritys on ollut hyvä, mutta toteutus huono. Kasvi- ja eläinlajeja on hävinnyt, mutta silti ilmastosopimukset ja esimerkiksi julkisten kulkuvälineiden käyttö ovat askel eteenpäin. Autojen ja tehtaiden päästöt, ylikulutus, ruokahävikki, metsähakkuut ja muovi meressä ovat nuorten mielestä haaste.

Mitä itse voi tehdä? Ensimmäisenä rippikoululaiset arvottivat tärkeitä asioita elämässään. Nykypäivänä yhteydenpito ihmisiin toteutuu puhelimen avulla. Myös elämän perustarpeet kuten ruoka, kaverit, perhe, vesi ja lämpö olivat tärkeiden asioiden listalla, samoin eläimet. Näiden tärkeiden elämänalueiden kohdalla ympäristöteko on nuorten mielestä seuraus oikeista valinnoista: Ruuan valmistusmaan, ruokahävikin ja ruuan tuotantotapojen huomioiminen, sähkön kulutuksen huomioiminen ja ylipäätään omat kulutustavat. Esimerkiksi puhelinta ei tarvitse vaihtaa toistuvasti uuteen -toisaalta älylaitteen käyttö jo sinällään vähentää paperin määrää. Nuorten pohdinnoista tuli esille se, että perhe ja kaverit voi haastaa kierrättämään, perheenä voi liikkua täydellä autolla ja välttää yksinajoa.

Miksi ihminen on tyytymätön omaan elintasoonsa ja haluaa aina lisää? Tämä kysymys haastoi nuoria syvempään pohdiskeluun. ”Se vain on ihmisen luonteenpiirre, että halutaan aina kurottaa korkeammalle”, mainitsi eräs nuori. Toisen mielestä syy voi olla henkilökohtainen, toisaalta paremmuuden tavoittelu. Rahallinen omaisuus voi johtaa siihen, että joistain asioista on tullut itsestään selviä ja päätöksiä uusien asioiden ostamisesta on helppo tehdä. Eipä silti, eräitä syitä nuorten mielestä voivat olla myös kateus ja ylipäätään tieto ”paremmasta”.

Oman elämän tekeminen riittävän viihtyisäksi tai mieluisaksi lähtee arjen jokapäiväisistä asioista. Nuorille merkityksellisiä arjen asioita olivat urheilu, teknologia, ruoka ja nukkuminen, kaverit ja tietokone nettiyhteyksineen, puhelin ja harrastukset sekä koulu. Rippikoululaisten mielestä luopuminen näistä olisi vaikeaa.

Viimeisenä tehtävänä nuorilla oli keksiä ympäristöpositiivinen viesti tämän blogin lukijoille, joten olkaa hyvät:

– Kierrätä, niin säästät luontoa.

– Kohti parempaa tulevaisuutta.

– Luopukaa turhasta.

– Pelastakaa maailma!

– Syökää kaikki ostamanne ruoka.

– Save the Turtles!

Tekstin koonti:

Ville Hassinen, seurakuntapastori

Meiju Saastamoinen, nuorisotyönohjaaja

Kiitokset Lapinlahden seurakunnan päivärippikoululaisille ja isosille!

Jätä kommentti

*