Aurinko tanssii pääsiäisaamuna

Pääsiäiseen liittyy useita keväisen luonnon heräävän elämän vertauskuvia, kuten narsissit, rairuoho, puput ja keltaiset pääsiäistiput sekä pajunkissat ja hiirenkorvalle puhkeavat koivunoksat. Kevätpäiväntasauksen jälkeen valo voittaa  pimeyden ja lämpö kylmyyden. Niinpä meilläkin ohra on kasvatettu jo kauniin vihreäksi.
Pajunkissoja kuvan täydeltä
Laitan vatiin asetelman: tyhjiksi puhalletuista kananmunista mökkejä, peilin lammikoksi ja lammelta lähtemään hiekkapolun. Ruohikkoon asettelen tipuja ja pupuja. Yhdellä pupulla on merirosvon silmälappu, kai pikkuveli on ollut asialla kujeiluiässä ollessaan.. Olen hakenut varastosta pääsiäiskoristelaatikon. Se on täynnä vuosien ja vuosikymmentenkin aikana kertyneitä koristeita. Laatikkoa penkoessani unohdun muistelemaan… tämän keltaisen pääsiäislinnun Tarja askarteli silkkipaperista Ulla-kumminsa kanssa ja tuon kauniin pääsiäiskukon Tommi teki ala-asteella.. Muistoja tarvitaankin arjen sekaan.
Tarjan ja Ullan tekemä lintu
Hyvien hankiaisten aikaan on helppoa noutaa pajunoksia kotiin, muuten hakeminen on melkoista uppurointia. Vedessä pajunkissat lihovat sopivan pörröisiksi pääsiäiseen mennessä. Joskus olen ottanut myös koivunoksia maljakkoon. Niiden vihertymisestä voidaan laskea koivujen hiirenkorvalle tulo luonnossa. Me sanomme, että koivut ovat hiirenkorvalla, mutta venäjäksi koivuilla on korvakorut.
Lapsena pukeuduimme siskon kanssa joskus pääsiäislauantaina noidiksi ja liihottelimme luudanvarsien päällä pitkin kantavia hankia mekon helmat hulmuten. Olimme kai kuulleet tai lukeneet, että monin paikoin Pohjanmaata pikkunoidat kiertelevät ovilla vasta lankalauantaina. Siellä nämä pahoja tekevät trullit lahjotaan pois kotien nurkista karamelleilla, kuten muualla tehdään palmusunnuntaina.
Lapsuudessani mämmi tehtiin kotona. Minunkin äitini imellytti ja keitti ämpärillisen tai kaksi mämmiä ja paistoi sen uunivuoissa – pääsiäisen aikaan tätä perinneruokaa oli siis runsaasti syötäväksi, ja kyllä me söimmekin. Mämmi on edelleen herkkuani. Nykyisin tulee ostettua kaupasta mämmit, heti tammikuustahan niitä saa ja viimeisiä nautin toukokuussa.
Lapsena maalasin vesiväreillä pääsiäismunista riemukkaan kirjavia. Myöhemmin eli omille lapsilleni oli sitten jo tarjolla erilaisia sabluunoita munien koristelua varten. Jotkut tekevät munista kauniin kullanruskeita keittämällä niitä sipulinkuorivedessä.
Äiti oli kertonut meille, että pääsiäisaamuna aurinko tanssii ylös noustessaan. Me lapset yritimme nousta varhain, että näkisimme tanssimisen, mutta joko oli pilvinen aamu tai myöhästyimme. Tärkeämpää kuin auringon tanssiminen meille oli   pääsiäismunan löytäminen. Lankalauantain iltana laitoimme meidän kaikkien kolmen siskoksen karvalakit riviin lipaston alle. Pääsiäisaamuna oli jännittävää mennä katsomaan, oliko kukko muninut hattuun suklaamunan.. Useimmiten oli!
Joskus hattuun laitettiin avattava koristemuna, jonka sisälle kukko voi sujauttaa suklaamunan. Minulla on tämä lapsuusajan punainen, kaunis pahvimuna edelleen tallessa. Joka pääsiäisenä noudan sen varastosta ja laitan esille muiden pääsiäiskoristeiden kanssa – harvemmin siihen kukko on kuitenkaan enää muninut.
Meidän lapsilla oli pieninä samanlaiset suuret avattavat pääsiäismunat, joiden sisään mahtui useitakin suklaamunia. He laittoivat illalla nukkumaan käydessään munan kuoret tyynynsä alle tai viereen odottamaan pääsiäiskukon vierailua. Pääsiäisaamuna riemulla ei ollut rajoja, kun kukko oli yöllä muninut ja jopa niin monta suklaamunaa, etteivät ne mahtuneet kuoriin, vaan munia riitti tyynylle ja yöpöydälle. Siltä päivältä saattoi aamupala ja lounaskin jäädä väliin, koska suklaamunamasuun ei enää muuta mahtunut.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Jossakin vaiheessa lapsia alkoi kiehtoa, miten ja milloin pääsiäiskukko tuo munat. He päättivät valvoa ja katsoa, mutta aina uni voitti. Lapset eivät voineet ymmärtää, miten kukko mahtuu avaimenreiästä, koska he eivät olleet kuulleet, että joku olisi avannut oven.
He yrittivät selvittää asiaa tietokirjoista, mutta salaisuus ei suostunut avautumaan. Minä olin tietenkin se kukko, joka hiivin lasten nukahdettua laittamaan munat paikoilleen, ja menin sen jälkeen nukkumaan niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Tällä varmistin sen, että jos vaikka lapset heräävät ennen minua, munat ovat odottamassa löytäjiään.
Minun mielikuvissani pääsiäiseen kuuluu pajunkissat, auringonpaiste ja valkeat hanget. Pääsiäiskorteissa sen sijaan on aina kesä ja pörröiset tiput astelevat vihreällä nurmikolla, jolla kasvaa keltaisia narsisseja. Ainakin vuosina 2000 ja 2002 pääsiäinen oli niin kuin näissä korteissa eli lämmin, aurinkoinen ja kesäinen, asteita oli parisenkymmentä. Koivut ja tuomet pukkasivat silmuja, krookukset, leskenlehdet ja näsiät kukkivat ja ensimmäinen västäräkkikin oli jo nähty.
Kirjoittaja on lähtöisin Pielavedeltä Laukkalasta. Hän työskentelee Saimaan ammattikorkeakoulussa suomen kielen ja viestinnän lehtorina ja opettaa liiketalouden yksikössä tulevia tradenomeja. Sirpan motto on, että asioilla on taipumus järjestyä. 

Jätä kommentti

*