Iloista walpuria!

Vappu on kevään juhla, se on ylioppilaiden juhla, se on meidän kaikkien juhla. Joskus vappuna on keväistä, joskus jopa kesäistä. Monesti minun lapsuudessani oli ihan talvista. Päivän tunnisti vapuksi vain siitä, että äiti paistoi munkkeja. Hän oli myös tehnyt siman jo muutamaa päivää aiemmin. Pulloja säilytettiin keittiön ikkunan takana olevassa ojassa. Äiti neuvoi, että kun rusinat nousevat pullon suuhun, sima on kypsää ja valmista nautittavaksi. Munkkien teko kuuluu minunkin vappuohjelmaani. Kun munkit on syöty, on ohi ja koti munkeista karisseen sokerin vallassa.
En useinkaan tee simaa itse, koska sitä pitäisi nykyisellään laittaa vain pieni annos. Erään vapun seutuun oli sama tilanne eli sima tekemättä, mutta kova simaikävä. Läksimme ajamaan Etelä-Karjalasta Pohjois-Savoon, eikä mistään saatu simaa matkan aikana eikä sitä meinannut löytyä periltä Kuopiostakaan. Onneksi silloin oli vielä olemassa Kukkatalo. Vappu oli pelastettu, sillä sieltä saimme lasilliset kotitekoista simaa!

Vappuun kuuluvat myös ilmapallot. Kerran täytin puhaltamalla vapunaattona kaikki kodin ilmapallot. Vapunpäivänä olivat huulet ja koko leuka niin kipeät ja jäykät, kuin olisin yrittänyt eilispäivänä jonkun herrahenkilön kanssa suutelemisen maailmanennätystä!
Seuraavana vappuna olin vähän viisaampi ja hankin ilmapallopumpun. Olipa sillä nopea täyttää pallot kauniin pyöreiksi! Vappuyönä selvisi, että ilmapallot olivat liian kauniin pyöreitä, sillä ne räjähtelivät yön aikana yksi toisensa perään, ja aamulla oli huusholli täynnä pallojen riekaleita.
Tommi ja ilmapallo
Kerran ostimme Kuopion torilta siskoni lapsille isot ja näyttävät pallot, kalliit tietysti. Tuskin päästiin torilta pois, kun pojan pallo lähti omille teilleen. Pienelle pojalle tuli tietysti iso suru. Katselimme voimattomina, kun pallo kohosi kohti korkeuksia ja hävisi taivaan sineen.
Viime vapun vietimme Laukkalassa. Oli ihan sulat tiet ja maat ja hyvä ajella aattona kaakonkulmalta Savoon. Kun vappuaamuna olimme lähdössä Kuopion torille, maan peitti valkea lumipeite – talvi oli tullut takaisin. Näsiät ja narsissit kurkistivat lumen seasta. Eipä lumi tahtiamme haitannut, käväistiin vappusimoilla Kuopion kauppatorilla ja palattiin Laukkalan hiljaiseen rauhaan.
Vappuiltana lähdettiin taas takaisin Kuopioon, nyt katsomaan teatteria. Teatteritalo oli silloin vielä remontin keskellä, joten näytökset pidettiin entisessä Yhteiskoulussa.
Ennen tuo sata kilometriä oli pitkä matka ja Kuopiossa käytiin harvoin. Nyt sama matka saattaa olla jonkun päivittäinen työmatka – niin ne kilometrit lyhenevät!

Kuopion torilla 2014

Edellisvuoden vapun otimme vastaan Ullanlinnanmäellä Helsingissä kymmenentuhannen muun ihmisen kanssa. Ylioppilaslakkien meri oli hauska näky. Retuperän WPK piti huolen musiikista, samppanjapullot poksahtelivat ja piknikpöydät olivat herkullisen näköisiä ja täynnä iloisia ruokailijoita.
Sitä edellisen vapun vietimme Tammerkosken äärellä ja sen edellisen Jyväskylässä. Olemme pyrkineet aina löytämään vapun ajaksi paikkakunnan, jossa tapahtuu jotain myös vapunpäivänä – useinhan kaikki toiminta keskittyy vapunaattoon. Olemme toki joskus olleet Lappeenrannassakin, jossa vapunaattona paitsi lakitetaan kurki, myös uitetaan tulevat teekkarit Saimaassa jäillä tai ilman.

Jätä kommentti

*