Laskiainen lähestyy

Laskiainen oli entisajan suomalaisille viimeinen päivä ennen paastoon laskeutumista. Silloin otettiin ilo irti kelkkamäessä tai napakelkalla jäällä. Ennen vanhaan mäkeä on laskettu perheittäin aikaisesta aamusta ja on oikein kilpailtu siitä, kuka ehtii mäkeen ensin ja koko kylä yhtyi mäenlaskuun. Tämä perinne jatkuu nykyisinkin erilaisina laskiaistapahtumina. Varsinkin korkeakouluopiskelijat ovat ottaneet laskiaisen omakseen pitämällä leikkimielisiä pulkkaviestikilpailuja rinteissä.
Laskiaisesta minulle tulee mieleen hernekeitto ja laskiaispullat. Hernekeitto ja pannukakku ovat olleet alkuaan nimenomaan laskiaisruokia. Jos joulukinkun luun on pystynyt säilyttämään tänne asti, niin nyt siitä saa herkullisen maun keittoon. Laskiaispullia kukin tekee mallillaan ja nauttii omalla tavallaan: kermavaahdon, mantelimassan tai maidon kera. Pullia kaupat rupeavat tarjoamaan heti joulusta päästyä. Uusinta uutta ovat nyhtöpullat.
Laskiainen tuo mieleeni myös Anni-mummuni tekemät rasvarieskat. Ne olivat tavallisen vesirieskan – tai littosrieskan kuten me sanoimme – näköisiä. Rieskojen päälle mummu laittoi sianlihapaloja, jotka mukavasti höystivät ohuen leivän. Vanhan perinteen mukaan laskiaisena on tarjottu nimenomaan mahdollisimman rasvaista ruokaa, koska siitä alkoi paaston aika.
Eräänä laskiaisena olimme jo hyvissä ajoin sanoneet meidän kauppa-apulaiselle, että tämän on sitten tuotava laskiaisena sukset mukanaan työmaalle. Hilkka teki työtä käskettyä ja niinpä sitten isän luvalla läksimme kesken kaupan aukioloajan mäenlaskuun. Ei meidän talon lähellä juuri mäkiä ollut, mutta en verran kuitenkin hiekkahautojen luona, että päästiin mäenlaskuun.
Kansakouluaikaan hiihdimme aina laskiaistiistaina jonkun koulukaverin kotiin. Kerran olimme Mehtolassa laskemassa rantakallioilta suksilla mäkeä. Retken huipennus oli Laura-emännän tarjoama maito ja tuore pulla.
Sirpa laskemassa
Opiskeluaikana päätin kerran ottaa laskiaisen ihan kirjaimellisesti ja liikunnan kannalta. Menin aamulla seitsemäksi uimahalliin ja sieltä kahdeksaksi luennolle. Myöhemmin päivän mittaan sain kuulla, että uimahallissa aamulla käyneiden kesken oli arvottu verryttelypuku ja että se oli tulossa minulle.
Luennot kestivät puolitoista tuntia ja sitten oli puolen tunnin tauko. Tuossa puolessa tunnissa ehti hyvin mäenlaskuun. Olin hankkinut jo aiemmin helmikuussa opiskelukaverini Heljän kanssa yhteisen punaisen muovipulkan. Yliopisto on hyvin mäkistä ja polveilevaa, niin että talojen välissä on pieniä rinteitä. Noissa rinteissä laskimme Heljän kanssa kaikki tauot mäkeä ja päälle juotiin kuumaa kaakaota ennen seuraavalle luennolle menoa. Olin jo aamulla pukeutunut urheiluvaatteisiin, ja niistä karistelin lumia ja kuorin päällimmäisiä asusteita pois, kun menin luentosaliin.
Minulla oli pitkä päivä, luennot kestivät iltakuuteen. Pyysin viimeisiä harjoituksia ohjaavalta apulaisprofessorilta, voisinko lähteä Laajavuoreen vähän aiemmin, koska siellä muut kurssikaverini ovat jo mäenlaskukisassa (minä olin luennolla eri porukan kanssa). Selitykseni ei ollut tarpeeksi hyvä eli en päässyt. Läksin luentojen jälkeen yksin Laajavuorelle, mutta kisat oli jo pidetty, laskeskeltiin kaverini kanssa ihan huvikseen muutama pitkä mäki sillä meidän yhteisellä pulkalla. Sitten pantiin pulkka narikkaan ja jatkettiin muuta hauskaa.
Heljä laskemassa
Kun neljän vuoden jälkeen sain opiskelut päätökseen, lunastin pulkan Heljältä. Se kulkeutui Kuopion kautta Lappeenrantaan ja palveli lasteni pulkkana, kunnes hajosi osiin kovan käytön takia.
Pulkka ei tietysti ole ainoa autuaaksi tekevä laskuväline. Rattikelkka tai liukuri on siihen tarkoitukseen erinomainen, mutta vaikka pahvilaatikko ajaa saman asian – sitäkin on kokeiltu.
Tänäkin laskiaisena monet vanhemmat ja isovanhemmat saavat liikuntaa, kun juoksevat lastensa tai lastenlastensa kanssa mäkiä ylös, kun lapset ovat tulleet ensin liukuen alas. Ehkä parempi onkin niin. Muistan, miten työkaverini laski kerran niin innoissaan jäistä liukumäkeä, että hänen häntäluunsa murtui. Siitä seurasi monen viikon kova kipu eikä istuminen ilman tyynyjä ollut mahdollista.
Laskiainen on kotimainen vastine katolisten maiden karnevaaleille. Se on nykyisellään hauska ja reippailuhenkinen kansanjuhla, laskiaisrieha, joka parhaimmillaan pitää sisällään mäenlaskua, pannukakkua ja hernekeittoa sekä laskiaispullia eli jokaiselle jotakin!

Kirjoittaja on lähtöisin Pielavedeltä Laukkalasta. Hän työskentelee Saimaan ammattikorkeakoulussa suomen kielen ja viestinnän lehtorina ja opettaa liiketalouden yksikössä tulevia tradenomeja. Sirpan motto on, että asioilla on taipumus järjestyä.

Jätä kommentti

*