Miten lapset syntyivät ennen vanhaan yleiskielisenä

Kertojana on Tyyne Varis o.s. Udd, syntynyt 23.5.1902. Haastattelijana Sirpa Ruotsalainen. Nauhoitin savon murretta opintoihini liittyen 10.1.1978 Pielaveden Laukkalan Hernejärvellä. Tyynen haastattelu on tässä yleiskielisenä.

Miten lapset syntyivät ennen vanhaan

Tyyne kertoi, miten hänelle syntyi pikkuveli. Samoin sain kuulla hänen oman poikansa ja tyttärensä syntymästä.

Muistan, kun äiti tuli sairaaksi, mutta ei siitä asiasta minulle kerrottu enempää. Eetla-sisko pisti heinäsäkin hevosen selkään ja ratsasti hakemaan kätilöä Keiteleen kirkonkylästä. Sitten meidän taloon ilmaantui kätilö. Toinen sisko – nuorempi sisko – oli lämmittänyt savusaunan ja äiti meni sinne. Ei kulunut kuin muutama tunti, niin kätilö palasi vakan kanssa saunasta ja sanoi, että lentokone toi meille pikkupojan – ja se oli minusta lystiä. Ajatella, kun minä hyväilin vauvaa siinä vakassa, että kun sain veljen. Minä olin neljä vuotta ja kuukauden, se on meidän välinen ikäero.

Kun lapsi oli syntynyt, kätilö Ilvesjärvi nousi taas hevosen selkään säkin päälle ja Eetla-sisko lähti viemään häntä Keiteleelle. Menivät neljän kilometrin päähän Keiteleen tien suuhun ja Eetla otti sieltä yhdestä talosta kärryt, joilla vei kätilön takaisin Keiteleen kirkolle. Kätilö piti aina käydä hakemassa kirkonkylästä, koska ei ollut puhelimia. Kätilön tavoitti jos tavoitti. Jos ei tavoittanut, niin täytyi synnyttää yksinään.

Äiti tuli saunasta pois kolmen vuorokauden päästä ja meni kamariin toipumaan synnytyksestä. Eetla rupesi tekemään taloustöitä. Eetla oli kahdeksantoista vanha, se vanhin sisko, vanhin meidän lapsista.

Eetla alusti vehnästaikinan ja leipätaikinan. Äiti sängyssä maatessaan koetteli sormellaan taikinaa, minkälaista se leipä ja vehnänen on. Sisko hieroi ja paistoi ne ja teki kahden viikon ajan huushollitöitä. Meillä oli kuusi lehmää. Kahdeksallatoista oli toinen tyttö ja kuudellatoista toinen. He hoitivat talouden ja tekivät kaikki. Sitten äiti palasi töilleen ja tyttöjen kanssa lähtivät kotia viemään eteenpäin. Se oli sitä lehmän hoitoa ja lapsen hoitoa.

Oli mummuja, jotka auttoivat synnytyksessä, tällä kylällä oli Riikka Laukkanen. Riikka oli meillä kehräämässä, kun Pertti syntyi, ensimmäinen lapsi tässä talossa. Olin juuri keittämässä puoliseksi perunoita ja kastiketta, kun sanoin Riikalle, että kuulepas Riikka, minä panin vettä tuonne kyökkiin, niin tulepas minun jäljestä, kun minä en ole oikein terve. Riikka tuli sinne kamariin ja sanoi, että mikä se nyt on. Niin minä sanoin, että tässä tulee perheen lisäystä. Minä menin sitten kamariin ja Riikka toi astialla vettä ja kun pääsi sinne, poika oli jo maailmassa. Riikka sanoi, että siinäpä ei viivytty. Sitten Riikka rupesi pesemään ja rasvaamaan vastasyntynyttä ja sanoi, että ei mene kauan kun tämä poika juoksee, koska tarttui hänen käsivarteensa kiinni. Vajaat kymmenen kuukautta, niin poika lähti jo juoksemaan. Kyllä se Riikan puhe piti paikkansa.

Viimeinen tyttö syntyi vehnästen hieronnan välillä, kun kätilö oli jo tulossa pihamaalla. Sanoin Irjalle, tuolle naapurin tytölle, että hiero loppupitko, hiero ja pane uuniin, kun en minä kehtaa enää. Hiero loppuun ja pane kahvipannu tulelle, kun näkyy ukko tulevan kätilön kanssa. Sitten minä menin kamariin, ja Irja pani kahvipannun tulelle. Sen kun minä pistäydyin pitkäkseni, niin tyttö oli jo sängyllä. Irja meni tupaan ja oli sanonut mummuvainajalle, että ette arvaa, johon mummu oli kysynyt, että mitä.  Irja oli vastannut, että talossa on tyttö. Niin mummu oli siihen sanonut, että sepä pudotti kuin susi paskansa. Oli sanonut, että se Tyyne ei viivy hyvin kauan noissa hommissa, että justiinsa jätti pitkon käsistään pöydälle ja meni kamariin, niin Irja jo toi tietoa, että tyttö on tullut. Ei minuun koskenut yhtään se synnytys. Se vähän vain kirvelsi ja silloin lapsi oli jo maalla. Se tuli niin sukkelasti.

Meidän naapurin mies oli maaliskuussa metsätöissä propsin teossa kahdestaan vaimonsa kanssa. Eukko oli tuumannut, että saapa nähdä, kun hän ei ole oikein terve. Niin oli ruvennut maata siihen puupinon päälle ja tehnyt pojan, eikä ollut matkassa mitään vaatteita sille. Emäntä heitti alushameen päältään ja kääri lapsen siihen. Hiuksia leikkasi päästään ja sitoi navan. Syntyi ihan terve lapsi.  Sitten sieppasi pojan kainaloonsa ja lähti talsimaan kotiin kilometrin päähän ja mies perästä.

Jätä kommentti

*