Talkkunan teko ennen vanhaan

Kuvassa keitetään ulkona padassa. Kuvaaja Samuli Paulaharju. Alahärmä 1930. Kuvan numero on KK3490:4866.

Ohranjyvistä talkkunoiksi

Talkkuna-ainekset eli puhtaat ohrat pantiin muuripataan ja vettä niin paljon, että jyvät peittyivät hyvin. Pataan laitettiin myös sianluita, joista liha oli syöty pois mutta joista irtosi kuitenkin vähän rasvaa keitokseen. Talkkunasten annettiin kiehua niin kauan, että jyvät halkeilivat. Padasta ne sitten nostettiin pärevakkoihin valumaan.

Uuni lämmitettiin hyvin kuumaksi. Sen pohjalle pantiin talkkunaksia kerrallaan tietty määrä paistumaan ruskeiksi, hehdosta tuli pari kolme uunillista talkkunajyviä. Paistuneet jyvät jätettiin vielä yöksi uuniin ja koottiin ne aamulla säkkiin.

Jos puhdistamattomia jyviä ei viety myllyyn, niin ne jauhettiin kotona Kortesalossa tuulimyllyllä. Jyvät voitiin myös puhdistaa, jolloin niitä ravisteltiin pohtimessa, kunnes hiekka ja hiilet ja roskat karisivat pois. Puhdistetut jyvät pantiin uudelleen säkkiin ja vietiin myllyyn jauhettavaksi.

Kauranjyvistä kauraryyneiksi

Kauratkin vietiin niiden kuivattamisen jälkeen myllyyn. Siellä kauranjyvät puhdistettiin ja otettiin kuoret pois. Kaurat joko litistettiin tai jätettiin kokonaisiksi, pyöreiksi niin kuin riisiryynit. Niistä sitten keitettiin ruoka. Joulupuuro syötiin aattona, ei se riisistä ollut, vaan keitettiin kaurapuuro.

Talkkunan teko

Talakkunakset keitettiin ne muurissa ja nostettiin ne valumaa. Se ol sillä tavalla, että ne (talkkunakset) pantiin vuan muuriin puhtaat otrat ja vettä, että ne olivat vähän hullaisillaan. Sitte pantiin niinku sianluita, joista ol lihasyöty poikkeen, että tul niihen rasvoo vähän. Ne pantiin muuriin kiehumaan ja sittä kun ne jyvät halakeilivat, että ne niin paljo kiehu, niin ne nostettii semmossii pärevakkoin, kun ne poejjat tek niitä vakkoja, nostettii niihe pärevakkoen ja sittä uuni lämmitettiin hyvin tiukasti. Sitten sinne se miärä pantiin, mikä nuin sisälty tavallisesti siinä paestumaan, nuin miten ol uunin koko. Niin ne paestettiin ruskeiks. Kun ne ole paestunna, ne yöks jätettiin sinne ja uamulla otettii poes. Ja niin kauan kun se hehto ol paestettu, niin siitä par kolome uunin täättä tul sittä sitä paestettuva, niitä talakkunajyviä. Sittä pantiin ne säkkii ja puohettiin ne puohtimella, niistä hiekka poes ja hiilet ja kaekki. Pantiin sittä säkkiin ja sittä vietiin myllyyn, ja jos ei viety myllyyn, nin kotona Kortesssalossa ne jaahettii sillä tuulmyllyllä ihan puhistamata ne vuan hienoks jaahettiin. Ja hyvä puurohan tuosta tul.

Puohin eli pohdin

Puohin, se ol semmonen, sen pohjassa on kuottu näen luajalta semmosilla listoella näen ristiin niin ku vakka, mut sinä ol – se ol näetä luajalle – ja siinä ol pikku reijät välissä, sieltä juoks poes hiekka tahi mikä. Se ol liekku tiältä näe immeisen puolelta on näe korkee on suora tällä tavalla, että tiältä piästä näen lähtöö mänemään näen liekuks. Kun se otettiin näen korvista kiinni ja näen lyötii, niin se lähti kaekki se roska poes. Semmonen se ol, sen nimi ol puohin.

Kuvassa on puohin eli pohdin, jolla on ennen vanhaan puhdistettiin roskat esimerkiksi viljasta. Kuvaaja Hugo Harmia. Vimpeli 1931. Finna.fi. Museoviraston kuvakokoelmat. Kuvan numero on KK1971:261

Kaurat

Sittä kaarat kuivattiin, ne vietiin myllyn. Sittä rupes jo myllyjä olemaan. Ne vietiin myllyyn ja ne siellä sittä puhistivat, ottivat ne kuoret poikkeen ja sittä siellä litistivät tahi sittä jätettiin kokonaan, niin kun nyt riissiryyni on ja sinnään sittä keitettiin pyöreinä. Sillä tavalla niistä keitettiin sitte ruoka. Ee ollu ollenkaan riissiryynijä. Kotona tehtiin kaararyynittii, sitte vietiin myllyyn. Kaararyynit tehtiin kotona. Herneitä kasvatettiin kotona. Joulupuuro syötiin uattona, ei se riissistä ollut, vuan keitettiin kaarapuuro.

Tästä linkistä kuulet Tyyne Variksen (23.5.1902) haastattelun. Haastattelijana oli Sirpa Ruotsalainen-Niskanen 10.1.1978 Laukkalan Hernejärvellä.

Kommentit

  • Arja Hakala

    Kyllähän talakkuna on hyvänmakuista ja täyttävää. Lisukkeeksi puolukkahilloo ja sirveliä.

  • Sirpa Ruotsalainen-Niskanen

    Kiitos kommentistasi Arja.
    Mitä sirveli on? Minulla on aukko sivistyksessäni ;)
    Puolukkahilloakaan en ole käyttänyt talakkunan kanssa, vaan ihan ehtaa voisilmää. Itse kullakin meillä on mieltymyksemme, niin kuin pitää ollakin.

  • Arja Hakala

    Kuopion kuppeessa voinee sirveliä sannoo tirripaistiksi.
    Possun kylykisiivuja paistetaan ruskeen rapsakoiksi valurautasessa paistinpannussa, suoloo rippaatetaan jookkoon.

Jätä kommentti

*