DDR:n Ystävyydenpuisto, Suonenjoki

Elettiin vuotta 1982. Mauno Koivisto oli juuri valittu Suomen Presidentiksi ja Kuopion kaupunki täytti 200 vuotta. Kojon esittämä Nuku Pommiin jäi Euroviisuissa viimeiseksi saamatta pistettäkään. Puolassa kenraali Jaruzelskin sotilasjuntta otti yhteen Lech Walesan Solidaarisuus-rintaman kanssa. Espanja liittyi Natoon, Israel hyökkäsi Libanoniin, Argentiina ja Iso-Britannia sotivat Falklandinsaarista. Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välinen kylmäsota oli kuumimmillaan.

Pienessä pohjoissavolaisessa kaupungissa, Suonenjoella,  juhlittiin ystävyyden juhlaa. Tämän ystävyyden kliimaksina kaupunki perusti Ystävyydenpuiston ja paljasti siihen liittyvän muistolaatan, joka kiinnitettiin puistoon tuotuun kiveen. Vietettiin DDR:n nuorison viikkoa.

Olin yläasteella ja muistan, miten meidät oppilaat vietiin ohjatusti puistoon osallistumaan juhlallisuuksiin. DDR:stä oli tullut delegaatio ja rockbändi. Suonenjoen kaupungin kaikki silmäätekevät olivat paikalla. Muistolaatta paljastettiin, pidettiin puheita ja lopuksi bändi soitti rokkia itäsaksalaisittain.

Muisto tuli mieleeni viime talvena. Satuin olemaan Suonenjoella, joten tein tutkimusmatkan rikospaikalle. Siellähän se puisto edelleen oli, Rautalammintien varrella kilometrin päässä keskustasta. Paikka on aika huomaamaton.  Laatta on edelleen paikallaan, DDR ei. Muisto on aika hassu näin monen vuoden jälkeen.

Miksi Suonenjoella juhlittiin DDR:n ystävyyttä? Koska me emme tienneet paremmin. Päättäjillä oli tiedossa DDR:n totalitaarinen järjestelmä ja sen vaikutukset omiin kansalaisiin, mutta virallinen Suomi vaikeni. Tuona elokuisena päivänä vuonna 1982 me lapset emme tienneet, että DDR kuului bloggiin, jossa kansalaiset eivät ole vapaita tai turvassa: mielivaltaisia pidätyksiä, teloituksia, järjestelmällistä dopingia, ilmiantoja, poliittisen eliitin pönkittämistä ja harvainvaltaa. No, kyllä te tiedätte.

Kaikki tämä oli piilossa rautaesiripun takana vuonna 1982, kun juhlimme Itä-Saksan nuorison viikkoa Suonenjoella. Turha tässä on jälkiviisastella. Erikoinen tilaisuus, joka katkaisi mukavasti koulupäivän. Siinä kaikki mitä muistan.

Kommentit

  • Jari Holopainen

    Liekö sattumaa, mutta Suomessa ruvettiin viettämään Ystävänpäivää 80-luvun alussa.

    • Jampe

      Vaikea sanoa. Erikoisia olivat ystävät tuohon aikaan. Veikkaan, että Suomenmaasta löytyy useita vastaavanlaisia, jo unholaan painuneita muistomerkkejä.

Kommentointi on suljettu.