Etätyöratkaisu

Suomi tarvitsee uusia innovaatioita. Uusia nokioita joka niemeen, notkoon ja saarelmaan. Jusseja, jotka kuokan kanssa kääntävät suon ja tekevät maastamme suuren ja kauniin. Ajattelin kantaa kekoni korteen ja tarjota muutaman idean, joita saa vapaasti kopioida. Kunhan muistatte maksaa mulle kymmenen prosentin provikat. Plus alvi.

Tässä ehdotuksia eri alojen etätyöratkaisuiksi. Etätyö tuo säästöä, kun työnantajan ei tarvitse järjestää työtiloja, vaan duunari laitetaan kotiin pakertamaan omiin oloihinsa. Työntekijälle tämä antaa työrauhan ja mahdollisuuden organisoida omaa työpäivänsä. Mennään siis asiaan.

Etätyöartistit

Vanha sanonta sanoo, että artisti maksaa. Artistin pitää reissata pitkin poikin Suomea ja esiintyä firmojen juhlissa, tanssilavoilla, klubeissa ja mitä kummallisimmissa kissanristiäisissä. Entä jos artisti tekisi tämän kaiken etätyönä?

Kesällä ihmiset lomailevat, eikä artistin ole mikään pakko lähteä tien päälle. Ajattele: Antti Tuiskun keikka hänen kelohonkamökillään jossain Lapin perukoilla. Pieni ilmoitus lehteen, lipunmyynti mökkitien varteen ja tilaa sadalle ensimmäiselle. Ajelet suosikkiartistisi kesämökille, parkkeeraat auton kankaalle ja kävelet Inarinjärven rannalle pystytettyyn katsomoon. Kun hetki koittaa, Antti tulee kesämökiltään, moikkaa faneja iloisesti ja aloittaa keikan. Puolentoista tunnin jälkeen keikka päättyy, Antti menee takaisin mökilleen ja katsojat suunnistavat autoilleen. Win-win situation. Yleisö saa ikimuistoisen kokemuksen ja artisti pääsee heti keikan jälkeen lämmittämään rantasaunaa ja rentoutumaan omassa rauhassa.

Etätyöpoliisi

Poliisin tehtävät etätyönä voi olla vähän haastavampi juttu. Mutta tässäkin kaikki lähtee kasvatuksesta ja virkavallan kunnioituksesta. Kodeissa pitää tehdä pienten pilttien kanssa pohjatyö, jotta järjestelmä toimii. Etätyöpoliisi toimisi näin:

Nakkikioskin jonossa syntyy aamuyön tunneilla kärhämää. Kaksi karpaasia mittelee voimiaan ja pelottelevat muita asiakkaita. Nakinmyyjä päättää puuttua asiaan ja soittaa etätyöpoliisille. Toisella puolella Suomea päivystävä etätyöpoliisi vastaa puheluun nopeasti, kuulee yrittäjältä tilanneselostuksen ja pyytää sitten nahistelijoita puhelimeen. Seuraa vakava puhuttelu, jossa etätyöpoliisi nuhtelee molempia rähisijöitä ja vannottaa näitä lupaamaan, että kyseessä on viimeinen kerta. Jos poliisi vielä kerrankin kuulee samoista kavereista, otetaan seuraava puhelu heidän vanhemmilleen.

Sama toimintaperiaate sopii moneen tilanteeseen. Naapuri voi soittaa poliisille kun seinän takana tapellaan ja vie sitten luurin häiriköille. Ja taas etätyöpoliisi nuhtelee riitaista avioparia ja käskee näitä olemaan kunnolla. Jos puhelut eivät auta, etätyöpoliisi voi ottaa skype-yhteyden, napata syyllisestä kuvan tai videopätkän ja laittaa sen Youtubeen. Tämä on jo sellainen pelote, että paatuneempikin miettii kahdesti, ennen kuin ottaa riskin joutua kaiken kansan naurettavaksi.

Etätyökassamyyjä

Väitetään, että suomalaiset ovat rehellistä kansaa. Jos näin on, ei tässä järjestelyssä pitäisi olla mitään ongelmia. Jälleen kerran työnantaja säästää, kun työntekijöille ei tarvitse järjestää työtiloja vaan kassamyyjät tekevät töitä kotoa käsin. Ihmettelet ehkä miten, mutta tässäpä ratkaisu.

Etätyökassamyyjä järjestää kotiinsa, työnantajan avustuksella totta kai, oman kassan. Tämä voi olla vaikka eteisessä, mikäli tilaa riittää. Tai miksei samaan tarkoitukseen käy myös katettu terassi, ainakin kesäaikaan. Etätyökassat sijoitetaan strategisesti oikeisiin paikkoihin. Isoissa kaupungeissa tulee ottaa huomioon, että asiakaskunta on laaja ja kassoja tarvitaan useita. Itse myymälään ei tarvitse järjestää muuta kuin myyntihyllyt, josta asiakas hakee tuotteet.

Prosessi menee näin. Kauppa avaa ovensa normaalisti ja koska kaupassa ei ole kassoja eikä henkilökuntaa, kaikki tapahtuu automaattisesti. Asiakkaat astelevat kauppaan, täyttävät ostoskorit tuotteilla ja marssivat ulos. Osa asiakkaista on autolla, osa jalan ja kuka mitenkin. Olennaista on, että jokaiselle on tieto, missä lähin etätyökassa sijaitsee.

Niinpä esimerkiksi minä voin käydä marketeilla, lastata autoni täyteen suurperheen ruokaostoksia ja ajaa oman kaupunginosani etätyökassalle. Rimpautan kerrostalon ovea ja reipas myyjä tulee avaamaan. Sitten vain ostoskassit sisälle, myyjä lukee viivakoodilukijalla ostokseni omassa olohuoneessaan ja lopuksi veloittaa minua unohtamatta bonuksia, plussia, pinssejä ja muita asiakasomistajakuluttajasuperhyperetuja. Kiitän myyjää,  suljen etätyökassamyyjän kotioven perässäni ja kannan ostokset takaisin autoon. Myyjä jää odottamaan uutta asiakasta ja saattaapa siinä välissä piipahtaa keittiössä kahvilla.

Entäs sitten ne epärehelliset? Asiakkaat, jotka hakevat ostoksia mutta jättävät maksamatta. Ei hätää. Valveutuneet naapurit, lähimmäiset, kerrostalokyttääjät ja ilmiantajat pitävät huolen siitä, ettei vääryyksiä pääse tapahtumaan. Jos epäilet, että se vierusrapun sinkkumies jätti ostokset maksamatta, soita välittömästi etätyöpoliisille.

 

Kommentit

  • Eino J.

    Mukavia, kenties hauskoja ideoita. Hyvin keksitty!

    Kaupan kassoja on jo kokeiltu itsepalvelun periaatteella; Asiakas ottaa ostoskärryjen kanssa mukaansa viivakoodien lukulaitteen. Laite kerää ja laskee ostosten hinnan. Sitten vain bonuskortit ja maksukortit, kuten bensamittarilla – sama laite on myös maksupääte – ja kotiin.

    Kuinka pian marketit siirtyvät tähän toimintatapaan, jää nähtäväksi – yksityishenkilönä en kovin ole aihetta seurannut, mutta ….

    • Jampe

      Etätyötä on tullut kokeiltua pari vuotta sitten ja tykkäsin. Ainoa ongelmahan on siinä, että työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy. Pitää osata irroittautua töistä kun työaika päättyy ja toisaalta keskittyä töihin kun on sen aika. Itsellä toimi hyvin, ei varmaan sovi kaikille.

Jätä kommentti

*