Lihaa syövä kilpikonna ja juopotteleva jukkapalmu

Luin uutisen, että vegaanista ruokavaliota noudattavat koiranomistajat syöttävät samaa evästä myös lemmikilleen. Eli pitävät koiraa kasvisruokavaliolla. Koira ei siitä kovin pidä, koska sattuu olemaan lihansyöjä, mutta siitä omistaja veisaa viis. Pääasia ettei huushollissa syödä eläinkuntaan kuuluvia tuotteita. Lemmikki syö samaa mitä omistajakin.

Miksen ole tuota hoksannut aikaisemmin? Miten helppoa! Meillä on kilpikonna hoidossa. Ohjeena oli, että kilppari syö voikukanlehtiä, mansikkaa ja mandariinia. Aika työlästä, kun pitää mennä ulos asti noukkimaan lehtiä. Päätin laittaa konnalle samaa sapuskaa kuin itselleni. Ja koska en erityisemmin välitä pupun ruuasta, syötän konnalle lihaa.

Illalla grillailen hieman makkaraa ja kilpikonna saa tietenkin osansa. Lisäksi paistan parit pihvit. Liha pitää paloitella hyvin, ettei kilppari tukehdu evääseen. Huomenna on vuorossa lihamureketta ja muussia. Ai että on hyvää. Tiedän, että kilpikonna pitää myös. Miksikö? No koska minäkin pidän!

Aion noudattaa samaa metodia myös muiden taloudessamme kasvavien ja elävien suhteen. Viikonloppuisin ei oikein vesi maistu, mutta saunaolut on aina poikaa. Niinpä muistan myös vaimon ruukkukukkia ja lorauttelen olvia amppelin juureen. Kyllä se kukka siitä virkistyy. Vihaiseksihan sitä vain tulee, jos pelkkää vettä lipittää. Jukkapalmu on sen verran roteva, että sen kanssa me otetaan kossusnapsit. Hölökyn kölökyn vaan ja paukut kukkaruukkuun. Hei hulinaa, palmu alkoi nuokkumaan siihen malliin että taitaa olla vähän huono viinapää…. latva.

Vaan nyt vaimo tuli kotiin, joten joudun lopettamaan. Sovitaan kuitenkin, että ei kerrota hänelle mitään. Saattaisi vain suotta huolestua.

Jätä kommentti

*