Tulevan lauantain lottonumerot

1, 5, 6, 11, 13, 14, 16 + lisänumerot 3 ja 37. Olipas helpot lottonumerot. Miksi en tullut noita ajatelleeksi? Ihan loogisia. Olisi pitänyt arvata.

Lottovoiton osuminen kohdalle on äärettömän epätodennäköistä, mutta ei se estä yrittämästä. Yrittäminen on mennyt jopa niin pitkälle, että vedän työpaikalla pientä lottoporukkaa. Jaettu häviö on pienempi häviö. Aina välillä hekumoimme ajatuksella, että kohdalle napsahtaa se jättipotti ja maanantaina kaksikymmentä henkeä ilmoittaa pomolle: Voit aloittaa rekrytoinnit. Me lähdetään nyt. Jaksuhali. Joka maanantai on kuitenkin palattu nöyrästi töihin.

Mutta helpot nuo numerot olivat silti, näin jälkikäteen ajateltuna. Ehkä ensi lauantaina voitto napsahtaa meidän kuponkiin. Koska numerot kuitenkin menevät väärin, voisi käyttää käänteistä logiikkaa ja tehdä lisäkuponki täysin päinvastaisilla valinnoilla. Tosin noita käänteisiä kuponkeja joutuu rustaamaan melkoisen nipun, koska veikkaus ilmoittaa todennäköisyyden voitolle olevan 1:15380937.

Mikä tämä virallinen valvoja –juttu muuten on? Oikeasti? Onko siis pakko palkata joku sanomaan virallisesti hyvää iltaa, että lottoarvonta sujuu hyvin? Entä, jos virallinen valvoja saa huonoja viboja ennen arvontaa? Kuvitelkaa Aulis Gerlanderin kunnioitusta herättävä hahmo sanomassa: Aavistan jotain pahaa. Toivotaan kuitenkin hyvää iltaa. Jumankekka, sehän on Tuomiopäivä! Ketä kiinnostaa lunastaa voittoa seuraavana maanantaina, kun maailmanloppu on ovella. Pitäköön miljoonansa, tämä poika painuu pommisuojaan.

80-luvulla Suonenjoella tapahtui seuraavanlainen episodi, ja tämä tarina on tosi. Eräänä perjantaina paikalliseen lähikauppaan saapui vanhempi rouva, joka toi lottoarvontaa varten täyttämänsä kupongin. Hän oli rastittanut joka ikisen numeron, oliko niitä siihen aikaan 40 tai jotain. Tämän ”haravajärjestelmän” hän teki loogisesti veikkauksen ohjeita venyttäen ja tuli siihen lopputulokseen, että täyteen rastitettu kuponki maksoi 20.000 markkaa. Myyjä ei tietenkään aluksi suostunut ottamaan kuponkia vastaan, mutta kun täti sinnikkäästi vaati ja pyysi veikkaukselta selitystä, hän sai viimein tahtonsa läpi ja kuponki + rahat (jotka olivat käteisenä) jäivät kaupan kassakaappiin. Maanantaina veikkauksesta otettiin rouvaan yhteyttä ja selitettiin, ettei Oy Veikkaus Ab tunne hänen esittämää ”haravaa” ja rahat palautettiin takaisin.

Viime lauantain arvonnasta sen verran, että porukkalottoomme ei (tälläkään kertaa) osunut yhtään ainutta oikeaa numeroa. Jos voisin toivoa tässä ja nyt ihan mitä vaan, valinta olisi helppo. Toivon ensi sunnuntain Savon Sanomia, tai pelkkä urheiluosaston sivu riittää. Se sivu, jonka yläreunassa on tulevan lauantain arvonnan numerot.

Jätä kommentti

*