Kelan tuilla tehtaalle töihin?

mercedes-benz-1616870_1280

Torstai-iltana MTV:n Kymmenen uutisia katsoessani tuli pitkästä aikaa olo, että ehkä tämä tästä iloksi muuttuu. Uutisissa kerrottiin muun muassa Valmet Automotiven palkkaavan yli tuhat autonrakentajaa Uudenkaupungin autotehtaalle, ja kiinalaisyhtiön rakentavan 1000 ihmistä työllistävän sellutehtaan Kemijärvelle. Myös kainuulaiset saanevat säilyttää työpaikkansa, mikäli Terrafame on todellakin matkalla kohti kannattavaa toimintaa, samoin matkailulle kuuluu pitkästä aikaa hyvää. BKT:nkin on kerrottu olevan kasvussa edellisvuoteen nähden.

Erityisesti näin kuopiolaisena ilahdutti uutisissa ollut muistutus Kuopioon suunnitellusta maailman suurimmasta havusellutehtaasta, jonka käynnistämisen on arvioitu ajoittuvan vuoteen 2019.  Toteutuessaan tuo tehdas työllistäisi koko joukon työttömiä alan osaajia, ja ehkä vähän muitakin.

Työpaikkoja pitäisi näiden uutisten mukaan olla jaossa lähivuosina enemmänkin, mutta onko hakijoita? Yksi suomalaisen työelämän ongelma on se, että työn kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Tästä syystä esimerkiksi Uudenkaupungin autotehdas on nyt ihmeissään kasvunsa kanssa. Mistä työntekijät jättirekryyn? Kysymys tuntuu hämmentävältä, sillä ensimmäisenä mieleen tulevat ne kaikki 204 000 työnhakijaa, jotka ovat vailla työtä. Sen sijaan, että heidät työllistettäisiin ja tarvittaessa koulutettaisiin vaikkapa oppisopimuksella autotehtaan palvelukseen, Ylen perjantaina julkaisemassa uutisessa kerrotaan autotehtaan valmistautuvan palkkaamaan työntekijöitä Itä-Euroopasta.

Jokunen pessimisti ja ”viäräleoka” sanoisi nyt, että sinne vaan mamuille annetaan kaikki työpaikat, mutta meneekö se nyt ihan niinkään? Kuten uutisessa sanotaan, autotehdas luottaa siihen, että Suomessa on riittävästi työvoimaa tarjolla. Ja eiköhän sitä olekin. Uutisen kommentteja selatessani huomasin, että jotkut olivat valittaneet palkan olevan autotehtaalla melkoisen matala, noin 10 euroa tunnilta. Tosin yritys itse lupaa keskipalkan suuruudeksi vähintään noin 15 euroa tunnilta.

Jos palkka on ihan oikeasti noin 1 600 euroa kuukaudessa tai alle sen, niin ei se paljon motivoi muuttamaan.

Otin viime viikolla yhteyttä Kelaan ja kysyin, mitkä ovat edellytykset saada soviteltua päivärahaa. Sieltä minulle vastattiin, että sen saadakseen hakijan työaika saa olla enintään 80% alalla sovellettavasta kokoaikatyön ajasta. Näin ollen kokoaikatyössä oleva ei sitä voi tietenkään saada. Pyysin sitten laskemaan, kuinka paljon minun pitäisi osa-aikatyössä tienata ennen kuin bruttotuloni menisivät yli sovitellun päiväraharajan. Vastaus oli 1 600 euroa ja muutama kymmenen euroa yli.

Jos siis täysiaikaisesta kolmivuorotyöstä saatu bruttopalkka on noin 1 600 euroa kuussa, niin en lainkaan ihmettele, jos työnhaku ei kiinnosta. On motivoivampaa tehdä osa-aikatyötä ja nostaa soviteltua päivärahaa kuin käydä kokopäivätyössä ja yrittää pärjäillä minimituloilla. Ai miksikö? No siksi, että tällöin vapaa-aikaa jää enemmän, yönsä saa nukkua rauhassa ja bensalaskussakin säästää, kun ei tarvitse kulkea työmatkaa eestaas aamuin illoin (tai vastaavasti maksaa itseään kipeäksi bussilipusta).

Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä -sanotaan. Mutta toisaalta eipä meidän auta valittaa, jos työpaikat menevät ”kammoksutuille” maahanmuuttajille, jos emme itse halua näitä vapaita työpaikkoja hakea. Mutta sitä ihmettelen miksi Suomessa sallitaan niin pienet bruttopalkat, etteivät ne Kelankaan laskelmien mukaan riitä elämiseen ilman tukia?

Kuva: Pixabay / tpsdave

Kommentit

  • Eino J. (maallikkona)

    Mukavasti pohdittua ruokataukolukemista – laitoin peukun

    Oudoltahan tuo kuulostaa, jos palkka ei riitä elämiseen. Palkka-ale on sitä työn halpuuttamista – varmaankin. Autotehtaan palkkoihin täytyy tutustua.

    Aikoinaan Ford maksoi 1900-luvun alkupuolella huippupalkkoja, niin että hakijoita riitti. Vastapainona oli kaupungin tautiluokituksessa fordin maha – varmaankin stressioireita.

    Toinen mielipide ”(tai vastaavasti maksaa itseään kipeäksi bussilipusta):” – Kuopiossa seutulippu maksaa 105 €/kk, ja sillä saa ajaa kaikissa vuoroissa jokaisena päivänä (aamusta aamuun) rajoittamatta – eli ei ole kovin kallis työmatkakäyttöön! vai onko?

    • Maiju Korhonen

      Kiitos :). Ymmärrän toki, että julkinen liikenne tarvitsee rahansa jostain, joten en pidä hintaa suinkaan kohtuuttomana. Jos kuitenkin puhutaan edelleen siitä 1600 euron bruttokuukausitulosta, niin tuolloin 105 euroa kuukaudessa saattaa tuntua isolta summalta.

      • Eino J. (maallikkona)

        Edelleen: mielenkiintoinen pohdinta

        Jotain on pielessä, jos palkallaan (eläkkeellään) ei tule toimeen.

        = vastauksesi pohdinnan hoksasin: bussikortin hinta olisikin 1600 – verot -palkasta jo lähes 10 %. En tiedä, paljonko Waltti-kortti maksaa – tuotteita on euromääräisiä ja ilmeisesti 10x … 30 x tai kuukausilippuja ??

        kallishan se tietysti on oma autokin, bensat, vakuutukset, renkaat, lainat jne

        • Eino J. (maallikkona)

          Edullisinta olisi tietenkin, jos voisi asua kävelymatkan päässä työpaikastaan (pyöräilymatka hyvällä ilmalla).

  • Kalle

    Suomessa toimivat vuokratyövälitysfirmat ovat
    juuri niitä ketkä polkevat palkkoja.Myös Valmet
    automotiven tapauksessa.Ei se tietenkään
    tarkoita sitä etteikö auton kasaaminen olisi
    kiinnostavaa.

    • Maiju Korhonen

      Kyllä varmasti suomalaisilta työntekointoa löytyy, mutta huono palkka ei vaan kiinnosta. Ei sen varmaan tarvitsisi olla edes mikään hirmuinen, eiköhän 2 000 – 3 000 euron bruttotulotkin jo kummasti hakijamääriä kasvattaisi.

  • Pula-aho

    Erittäin hyvä kirjoitus.
    Tämä nykyinen duunarin alasajo, polkeminen on seurausta nykyajan ilmiöstä.
    Jossa yritykset ei enää toimi samoin kuin joskus ennen, jolloin tulos suureksi osaksi laitettiin yritykseen takaisin.
    Nykyisin yrityksen tuloista n.80% jaetaan osinkoina.
    Ja kun mikään ei siinä taloudessa riitä, vaan kasvua on tultava joka vuosi.
    No mistäs se otetaan muualta kuin palkoista.
    Kohta ihmiset työttöyys korvauksella joka on noin puolet palkasta joutuvat käymään ns. työkykyä ylläpitävänä toimena työssä, josta käteen jää entistä vähemmän. ( matkakulut,ruoka,vaatteet yms.)

  • Maiju Korhonen

    Samaa olen ihmetellyt itsekin. Kuinka pitkälle tämä tapa toimia vie, jää nähtäväksi. Jossain kohtaa luulisi tulevan katon vastaan tuloksenkin teossa ilman investointeja.

Jätä kommentti

*