Suomalaiset hoitivat ”olympiajätteen” tyylikkäästi

olympic-games-915079_1920

Rio de Janeiron kesäolympialaiset päättyivät viime yönä. Miljardeilla rakennettu olympiakylä jää ilman tarkoitusta ja sille pitää keksiä uutta käyttöä. Valitettavan usein kylä jätetään oman onnensa nojaan. Mutta Riossa suunnitelmat ovat jo valmiina. Sen sijaan, että Rion slummiongelmaan saataisin olympiakylän uusiokäytön myötä helpotusta, tyhjilleen jäävät asunnot päätyvätkin Rion rikkaiden ostettaviksi. Rion olympiakylä on nimittäin rakennettu niin kalliilla, ettei tavan tallaajalla ole mitään mahdollisuuksia ostaa niitä. Kahtiajako rikkaiden ja köyhien välillä kasvaa entisestään.

On hienoa, etteivät upeat rakennelmat jää tyhjän pantiksi, mutta vielä hienompaa olisi, jos ne käytettäisiin kaikkien iloksi. Vaikka niin kuin Suomessa tehtiin. Helsingin olympiakylää ei nimittäin rakennettu rikkaille, vaan tavallisille työssäkäyville ihmisille. Näin Helsinki sai samalla rahalla rakennettua paitsi hetkelliset majoitustilat  4 800 urheilijalle (8 000 urheilijalle yhteensä, jos mukaan lasketaan myös -40 luvun tienoilla rakennettu 3 200 asukkaan vetoinen, vaille olympialaisia jäänyt olympiakylä), myös kodin monelle asuntoa etsivälle lapsiperheelle ja rintamamiehelle.

Olympiakylien aiheuttaman jäteongelman – jos siksi kokonaista olympiakylää nyt voi kutsua – lisäksi otsikoissa on kauhisteltu kisojen järjestämisestä johtuvia kustannuksia. Esimerkiksi Sotšin olympialaisten hinnan kerrotaan lähennelleen Suomen valtion budjettia.  Nyt loistokas olympiakylä on muuttunut aavekaupungiksi.

Olisiko ollut niin kamalaa pelastaa tämäkin olympiakylä autioitumiselta ja käyttää se alueen asukkaiden hyväksi? Se olisi ollut vähintäänkin reilua, sillä Sotšin olympialaiset vuonna 2014 jyräsivät alleen kymmeniä koteja, ja myös kokonainen hautausmaa oli jäädä olympiakylän alle.

Alla vielä pari linkkiä menneiden vuosien olympiakyliin:

http://www.mirror.co.uk/sport/other-sports/athletics/olympic-stadiums-ruins-how-former-8567479

http://www.businessinsider.com/abandoned-olympic-venues-around-the-world-photos-2015-8?r=US&IR=T&IR=T

Kuva: Pixabay / ksobolev0

Kommentit

  • Jari Holopainen

    Kiitos blogistasi. Ryhdyin miettimään Käpylän Olympiakylän merkitystä – sen asunnot olivat kompakteja. Tästä huolimatta suomalaisilla sanotaan olleen tuohon aikaan halua vuokrata ylimääräinen tila alivuokralaiselle. [1] Nykyään tästä ilmiöstä ei enää juurikaan puhuta; tiedä sitten onko oman tilan tarve kasvanut tai suhde vieraisiin muuttunut, mutta eipä sitä toisaalta enää ihmettele, miksi Helsingissä on asuntopula. Jokin kulttuurissamme on vuosikymmenten aikana muuttunut. Liekö omistamisen merkitys muuttunut?
    [1] http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-2000001118721.html

  • Maiju Korhonen

    Etelä-Suomessa on vissiinkin olemassa nykyään jonkinmoista kimppa-asumista, mutta se on enemmän yhdessä vuokraamista. Omistusasuntoon otetuista alivuokralaisista en niinkään ole kuullut. Yhdessä omistaminen vieraan ihmisen kanssa ei ole välttämättä fiksua, mutta alivuokralaisuudessa ei ole ihan niin suuria riskejä. Toki voihan alivuokralainen aina osoittautua nilkiksi, joten ehkä yksi syy on luottamuspula. Toisaalta varmasti oman tilan tarvekin on muuttunut vuosikymmenien aikana. 60-luvulla kullakin asukkaalla saattoi olla käytössään korkeintaan 10 neliömetriä asuintilaa, kun taas nykyään se on harvinaisuus.

    Ohessa linkki, jossa on kuuden eri asiantuntijan arviot ihanteellisesta asunnon koosta. http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2010/06/17/tassa-on-sopivan-kokoinen-asunto-sinulle/20108584/310

Jätä kommentti

*