Hyvää tyttöjen päivää!

Eduskunnan viikko oli budjetin lähetekeskustelua ja loppuviikon uutisointia hallitsi maski-gate. Valitettavan usein tärkeätkin asiat hautautuvat uutisvirtaan. Keskiviikkona nimittäin otimme varaslähdön tänään vietettävään kansainväliseen tyttöjen päivään. Päivän vietto muistuttaa syrjinnästä, jota tytöt kohtaavat kaikkialla maailmassa ikänsä ja sukupuolensa takia, mutta toisaalta sillä juhlistetaan tyttöjen voimaa ja mahdollisuuksia.

Asikkalalainen 16-vuotias Aava Murto oli päivän ”pääministerinä” ja aloitti aamunsa Kesärannasta ja päätyi eduskuntaan. Aavalla oli meille tuomisenaan tärkeä viesti: tyttöjen kokemaan häirintään netissä on puututtava ja digitaalinen kuilu sukupuolten välillä ei saa kasvaa.
Plan International Suomen kyselytutkimuksen mukaan jopa 42 % 15–24-vuotiaista tytöistä ja nuorista naisista on joutunut sosiaalisessa mediassa häirinnän kohteeksi. Eniten häirintää koetaan Instagramissa ja Snapchatissa. Häirintä on mm. kiusaamista, seksuaalista häirintää, trollausta, rasistista kommentointia, ulkonäön pilkkaamista ja vainoamista sekä fyysisellä ja seksuaalisella väkivallalla uhkaamista.

Verkkohäirintä ei ole harmitonta, vaan sen seuraukset hyvinvoinnille ovat merkittäviä. Se murentaa tyttöjen itsetuntoa, aiheuttaa stressiä ja ahdistusta, vaientaa heidän mielipiteensä ja vaikuttaa myös verkon ulkopuolella esimerkiksi turvattomuutena ja väkivallan pelkona. Sosiaalisessa mediassa syntyneitä juoruja joudutaan kohtaamaan myös verkon ulkopuolella. Verkossa tapahtuva väkivalta voi vaikeuttaa tyttöjen koulunkäyntiä, ystävyyssuhteita, sosiaalisuutta ja perhesuhteita. Kuten Plan International Suomi toteaa raportissaan, verkkoväkivalta on oikeaa väkivaltaa, jolla on oikeita seurauksia.

Seksuaalinen häirintä on häirinnän muodoista yleisin. Joka kolmas häirintää kohdanneista suomalaisista tytöistä on tullut itse häirityksi seksuaalisesti. Vähemmistöön kuuluvat tytöt ja nuoret naiset joutuvat kokemaan häirintää moninkertaisen määrän. Etnisyys, maahanmuuttajatausta, koulutustaso, toimintakyky tai vammaisuus altistavat häirinnälle. Aktiivisuus ja rohkea mielipiteiden esittäminen saavat myös häiritsijät liikkeelle.

Tyttöjen suojelemiseksi tarvitaan monia toimenpiteitä ja monia toimijoita. Siihen tarvitaan niin sosiaalisen median yritysten, poliisien, poliittisten päättäjien kuin perheidenkin aktiivisuutta. Sosiaalisen median yritykset voivat luoda tehokkaita ja helppokäyttöisiä raportointikeinoja ja parantaa moderointia tunnistamaan häirintää, jotta häiriköt saadaan vastuuseen. Poliisin resursseja tarttua verkossa tapahtuvaan häirintään tulee lisätä ja oikeusprosesseja nopeuttaa. Vaikuttajien tulee pitää verkossa tapahtuva häirintä keskustelussa, jotta tietoisuus sen osalta lisääntyy ja sen haitallisuus tunnistetaan nykyistä paremmin. Perheissä asiasta pitää keskustella, sillä vain kolmasosa tytöistä kertoo aikuiselle verkossa kohtaamastaan häirinnästä. Tyttöjä tulee suojella verkossa tapahtuvalta häirinnältä ja se voidaan tehdä meidän aikuisten vahvalla yhteistyöllä!

Jätä kommentti

*