Vallanjakoa valtuustokoolla

Suomessa on harvoin koettu tilannetta, jossa lakiuudistus ohjaa vaalituloksen muodostumista. Ensi kevään kuntavaaleissa näin voi käydä, ja siksi suuret kuntapuolueet vaikenevat tarkoituksellisesti asiasta.

Uudistuksen dramaattisuus lähidemokratian kannalta on jäänyt varsin vähälle huomiolle. Mikäli valtuusto ei tee vuoden 2016 puolella päätöstä valtuuston koon säilyttämisestä ennallaan, uuden lain mukaiset valtuustojen minimikoot astuvat voimaan 2017 alusta, ja sen mukaan käydään myös ensi kevään kuntavaalit. Valtuutettujen lukumäärä ei siis enää ole sidottu kunnan asukaslukuun muutoin kuin valtuuston minimikoon suhteen. Käytännössä valtuusto pienenee 220 kunnassa elleivät vuoden lopun valtuustot toisin päätä. Mikäli näissä kunnissa mennään uusien minimien mukaan, häviää yli 2000 valtuustopaikkaa nykyisestä noin 9 600 paikasta.

Mitä tarkoittaa demokratian kannalta se, että 119 kunnassa valtuuston koko voi pienetä nykyisistä 27 ja 21 valtuutetusta vain 13 valtuutettuun tai 70 kunnassa nykyisistä 43 ja 35 valtuutetusta 27 valtuutettuun? Valtuustojen kokojen pienentyminen yhdistettynä d´Hontin vaalitapaamme takaa vallan keskittymisen kunnan 1-2 suurimman puolueen näppeihin. Erilaiset puoluepoliittisesti sitoutumattomat kuntalaisliikkeet häviävät eniten, näiden jälkeen kyseisten kuntien ja kaupunkien pienimmät puolueet.

Tulevalla valtuustokaudella tehdään kuitenkin merkittävimmät päätökset tulevaisuuden kunnan kannalta. Silloin valtaa ja vastuuta tulisi kantaa kuntalaisten antamalla mandaatilla mahdollisimman laajalla pohjalla mieluummin kuin keskittämällä se pienelle sisäpiirille ja virkamiehille. Sote- ja aluehallintouudistukset sekä niiden siirtymävaiheet pitäisi pystyä viemään läpi kunnissa kansalaisten palvelut taaten.

Kuntien valtuustojen kokojen pienentyminen ja maakuntauudistus tulevat yhdessä ennen näkemättömällä tavalla siirtämään valtaa kunnista ja keskittämään sitä. Tämä on vaarassa romuttaa suomalaisen kansanvaltaisen lähidemokratian pitkän perinteen. Onneksi monissa kunnissa on nyt syksyn aikana herätty, ja tehty päätöksiä, joilla valtuustojen koot joko pysyvät ennallaan tai sitten vähenemä on pienempi kuin lain mahdollistama minimi. Tähän kannustan valtuustoja kaikissa niissä kunnissa, joissa päätös on vielä tekemättä.

Kokonaan oma haasteensa on se, innostuvatko kansalaiset äänestämään kuntavaaleissa. Lisäksi yllättävän monella, yli 40 prosentilla, potentiaalisia äänestäjiä on puolue haussa. Kuntavaaleihin on aikaa alle puoli vuotta, joten haastetta vaalikentiltä ei tule puuttumaan.

Kommentit

  • Mustamies

    Sari on osittain oikeassa, kunnanvaltuustot ovat liian tiiviisti sidoksissa, kuntienhallitusten tekemiin päätöksiin.
    Olisi ehkä paikallaan vähentää ekana kuntienhallituksilta liian suurta päätäntävaltaa.

  • Eino J. (maallikkona)

    Hyvä kirjoitus kohenee vain vähän kommentoimalla, jos lainkaan. Laitoin peukun.

    Maallikkona jutun juoni vaikuttaa olevan oikein päätelty. Ilmeistä on että pienet, ja sirpalepuolueet, jäävät pian historiaan. Toki hyvä vaalityö voi johtaa kenet vain vaalivoittoon…

    Valtuuston koon muutos vaikuttaa tietenkin myös siihen, miten ilman puolueen ehdokaslistalla oloa ehdokkaaksi lähtevä kansalainen, joka on koonnut (oliko 10 kannattajaa) oman ehdokkuutensa taakse, voisi lainkaan menestyä jatkossa suhteellisissa vaaleissa.

    = tavallisen rahvaan ajatuksille ja muotisana: populismillekin jää entistä vähemmän tilaa? (nykyisin on muotia sanoa: eliitti hyötyy!)

Jätä kommentti

*