Vastuullisuutta hankintoihin

Hyvinvointialueet saavat uusien tehtäviensä hoitamiseen rahoituksen valtiolta, joka puolestaan vähentää sen, noin 20 mrd euroa, kuntataloudesta. Pohjois-Savossakin tämä merkitsee merkittävää muutosta kuntien tehtäviin ja resursseihin sekä investointinäkymiin.

Tätä taustaa vasten tuntuu kummalliselta, millä innolla hyvinvointialueita valmisteleva työryhmä on ryhtynyt linjaamaan kuntien tukipalveluiden tulevaisuudesta, joista niillä ei ole toimivaltaa edes päättää. Kaikki halutaan ajaa yhden maakunnallisen yhtiön, Servica Oy:n alaisuuteen.

Eikö kuitenkin sekä toiminnallisesti että kriisikestävyyden näkökulmasta olisi parempi, että maakunnassa olisi useampi kuin yksi ruoka- ja puhtaustukipalveluita tuottava taho. Mielestäni Pohjois-Savossa kuntien toimivilta keskuskeittiöiltä tulisi olla mahdollista jatkossakin ostaa ruokahuoltoa, ja kuntien on saatava itsenäisesti päättää, lähtevätkö ne osakkaiksi yhteen suureen toimijaan. Kunnille nuo omat työpaikat ja toimipisteet merkitsevät elinvoimaa, ja usein myös paikallisuuden ja laadun parempaa huomioimista. Tästä esimerkkinä vaikkapa Kiuruveden elintarvikehankinnat, jotka pyritään saamaan oman alueen tuottajilta.

Kristillisdemokraatit esittävät koko Pohjois-Savon hyvinvointialueelle omaa hankintastrategiaa, jolla luodaan mahdollisuuksia mm. paikallisille ruuan tuottajille ja yrityksille osallistua tarjouskilpailuihin, ja tuetaan samalla alueen työllisyyttä ja elinvoimaa.

Samassa yhteydessä on huolehdittava hoitokotien lääkkeiden annosjakelun kilpailutus reiluksi ja hankinnat omaan maakuntaan. Hankintojen valuminen Helsingin Yliopistolliselle apteekille on aivan aiheellisesti alueen lääkehuollosta vastaavia apteekkariyrittäjiä harmittanut.

Jätä kommentti

*