Kymppi käsitöissä

Lapset alakaa jo meleko pienenä innostua käsitöistä. Ne ruppee vähitellen raploomaan kästyövehkeitä, vaikka eivät vielä oikein ymmärrä koko asioo eikä tulosta vielä siinä vaiheessa juurkaan synny. Hyvvee mieltä aikaansuavat kuitennii, kun oovat jottai tekevinnään. Vanahemmat voipi joskus suhtatua vähä nurjamielisesti, jotta elähän vielä, kokkeile sittä aikuisempana, mutta jotkut voipi ruveta pieniä opastammaan ja kannustamaan, jotta eikun vuan harjottelemmaan.

Alaluokilla kästyöasioihin männään vielä aika vähä, vuan monesti murrosiässä kun muutennii tulloo kiinnostusta erilaisiin immeiselämän asioihin, isköö innostus kokkeilla kästöitähii enempi. Tyttölöihin värkkäilyihin suhtauvuttaan ehke jotennii luonnollisemmin. Poijille se on nolompi homma, vaikka eipä siitä kässiin karvoja kasva heilläkkää, ei mäne näkö eikä viotu selekäranka.

Minun nuoruuvessa ei kästöihin tekemisestä juurkaa puhuttu, muuta kun ne pakolliset tunnit koulussa. Tekniikoita ei juurkaa harjoteltu, melekolailla itekseen sai opetella, vuan olipa kuitennii joku muuhii kaveri innostuna aiheesta ja niihin kanssa suattettiin jakkoo jottai ohjeita. Aikuisena kästöihin tekeminen kuulukii sittä jo normaaliin arkeen. Jotkut tykkee niihin tekemisestä enempi, jotkut ei oo yhtää innostuneita ja jotkut sannoo, jotta eivät ossoo yhtää. Vaikka eikö tuota melekein jokkainen joskus jottai kokkeile.

Kästöihin alottaminen on heleppoo, jos yhtää kiinnostaa. Alottamiseen riittää näppärät sormet ja meleko vähillä tarvikkeilla piäsöö hyvin vauhtiin. Kaapunnistahii löytyy erikoisliikkeitä, joista suapi jos jonniilaista vempainta, ohjeitakii on suatavilla ja netistähän löytyy vaikka mitä. Siellä on ihan erikkosivustoja ja ryhmiä, joissa suapi jakkoo ohjeita muille ja löytää itelleen jos jonniilaista virkinettä ja askaretta.

Parisuhteessa suattaa joskus tulla riitoo siitä, jos toinen käyttää liian paljo aikoo kästöihin tekemisseen, jiäpi varsinaiset hommat tekemätä. Tosin on niitähii, jotka tykkee kahtoo mittee toinen suapi aikaan ja suattaahan siinä piästä osalliseksii joihinnii rojektiloihin. Ja kummallehii tulloo hyvä mieli, kun tulosta syntyy. Ja kun tehhään porukalla, niin yhteinen harrastus monesti yhistää ja lähentää.

Elämässä on kausia millonka kästöitä ei tule juurkaa tehtyä. Joskus lasten pienenä ollessa ei niille jiä aikoo tai ei vuan jaksa. Joskus se tosin jiäpi ainuaks mahollisuuveks hyvän mielen suavuttamisessa, kun yhteistä aikoo puolison kansa ei juurkaan jiä. Rapsehtiipahan sittä jottai itekseen. Yksinäiselle kästyöt on hyvä harrastus, aika kulluu, tulosta tulloo ja männöö mukavasti ilta jos toinennii.

Nykysin järjestäävät ihan ulukomuanmatkoja kästöihin tiimoilta. Tallinnasta löytyy monenlaista paljo halavemmalla ja siellä on monipuolisia liikkeitä, jotka on ihan erikoistunna kästyötarvikkeisiin. Siellä piäsöö semmosillehii markkinoille, joissa on tarvikkeihin lisäks työnäytöksiä. Siinä suapi hyvvee oppia ihan ammattilaisilta.

Vuan onhan se niin, jotta liika on aina liikoo. Jos ajatukset on aina kästöissä eikä keskittyminen riitä mihinkään muuhun, kannattaa miettiä onko asiaan kehittynä riippuvuus. Siitähii voipi tulla liiallisena epäterveellistä ja ihan fyysisiäkii vaivoja: nirhautumia, niskat kippeeks, tenniskyynärpiätä tai jännetupin tulehusta ja se ei oo hyvä se.

Kästyöt on kuitennii hyväks immeiselle. Aivotutkijattii on sitä mieltä, jotta kahella käellä tekeminen aktivoipi kumpoohii aivopuoliskoo ja se parantaa niihin yhteistyötä. Käsitöihin tekeminen nostaa itsetuntoo, rakentaa kokonaisempoo minäkuvvoo ja aikaansuapi positiivisen kuvan omasta pystyvyyvestä.

Käsityö on tutkivvoo, keksivöö ja kokkeilevoo työskentelyä, sannoo netti ja lissee, jotta käsillä tekeminen tuottaa mahollisuuksia kokkee illoo ite tehystä. Niihin tekemisen sanotaan parraimmillaan olovan innostavvoo ja luovoo, moniaistista kokemista, joka eestää myös sukupuolten tasa-arvoo. Se tukkoo immeisenä kasvua ja lissee hyvinvoinnin mahollisuuksia tuottamalla tekemisen nautintoo itsenäisesti ja yhessä muihin kansa. Monipuolisen käsityön ossoomista voipi pittee immeisen perusoikeutena ja yhteiskunnan tarvihtemana luovuuven moottorina.

Jotta eikun vuan vehkeet, puikot, koukut tai ompelukonneet essiin, näppärät sormet hommiin ja neuletta, virkkuuta tai muuta mukavoo väkertämmään.

 

 

 

Jätä kommentti

*