Elä hättäile!

Voi hyvä ihme, mitteehän huomenna tapahtuu, pärjeekö lapset, sairastunko, kuolenko, jouvunko työttömäksi, erotaanko, onnistuuko esitelmä, kerkiinkö kaupalle, sattaako huomenna, onko piällä tarpeeks, leviääkö ripsväri, katkiiko kyns…

Meillä immeisenlapsilla on elämässä monelaista huolta ja huolehittavvoo asioo. Niitä on hyvinnii erkokosia ja meillä kaikilla on erlainen sietokyky niihin suhteen. Joku huoli voipi itestä tuntua ihan alleenkuatavalta ja toisella sama ei tunnu missää. Joskus toisen huoli tuntuu ommiin rinnalla ihan mitättömältä, vuan sehhii voipi olla hänelle ihan yhtä raskas kannettava.

Joskus huolireppu tuntuu liian painavalta ja siitä toivos piäseväsä kokonaan erroon. Vuan eipä se täysin huoleton elämäkää oo hyväks, kun joistai asiallisista asioita huolehtiminen on ihan normaalin, hyvän ja vastuullisen elämän merkki. Vuan liika on aina liikoo ja jatkuva huoliin mielessä vatvominen suattaa käyvä liian kuormittavaks. Ja jos huolen mykkyrät alakaa hirveesti ahistammaan, kannattaa hakkee asiantuntijan apua.

Vuan voipihan sitä kokkeilla kotikonstijakkii, jos tuntuu huoliisa kansa pärjeevän, vuan pärjeis vähemmälläi. Osa huolista on turhia ja osa tarpeellisia ja se pittää selevittee ihan ensin. Sen voipi tehä huolipäiväkirjan avulla. Alottaa vaikka muanantaina ja kirjotteloo päivittäin sinä päivänä mielessä liikkuvat huolesa, sittä ens pyhänä lukasoo kirjutuksesa ja lajittelloo ne aiheellisiin ja jonniijoutaviin. Sittä kun mieleen putkahtaa johhii turhaks arvioitu, niin voipi miettiä, jotta ”kah, tulipa tuommonennii ajatus” ja antaa sen leijailla piliviin matkassa taivaan tuuliin sen enempi sitä märehtimätä. Ja jos tuommonen ajattelu ei tunnu sopivalta niin voipi sannoo itelleen, jotta tuolle asialle en maha yhellätiellä mittää ja kiäntää ajatuksesa ihan muihin, tähellisempiin asioihin.

Päiväkirjasta suattaa näkyä sehhii kenenkä huoliin oikeesti käyttää aikoosa. Jos huolehtii liikoo muihin asioista, niin se jos mikä on ihan turhoo. Sitte sieltä suattaa selevitä muutama asia, jolle voipi tehä jottai. Ne on tärkeitä löytee ja niihin pittää kiinnittee huomio, kun sillon on mahollista tarttua toimeen ja tehä muutoksia tai muita tarvittavia toimenpitteitä. Ja ettei tuntus liialliselta vaivannäöltä, niin lohdutuksena voipi sannoo, jotta onneks osa huolista häviää ihan itekseen aijan kulumisen ja iän lisimisen myötä, niinkun sehhii, jotta vaihelaatikkoiän ylittäneenä ei ennee tarvihe huolehtia nuorena kuolemistaan.

Tuommosten eessäpäin oleviin huoliin kohalla vois kokkeilla piättee murehtia tulevista enimmäkseen sittä kun oovat kohalla ja kun varmuuvella tietää onko oikeesti jottai aihetta hättäillä. Tulevaisuuven huolehtimisen lisäks meijän mielellä on tapana olla murehtimassa männeistä, vaikka kaikki tietää, jotta vanahoille tapahtumille ei ennee maha mittää. Vuan jos niitä kerta pittää miettiä, niin vois joskus kokkeilla arvijoija oisko niissä jottai semmosta opiks otettavoo mitä ei oo aikasemmin älynnä tai voisko niitä katella vähä muistakii näkökulumista, kun aina siitä samasta pahhoo mieltä tai huolta aiheuttavasta.

Sittä vois kokkeilla semmostakkii, jotta soppii ihtesä kansa huolihetkestä. Siihen voipi käyttee maksimissaan vartin päivässä, mielellään uamusta. Sillon voipi käyvä läpi kerralla koko päivän huolisatsin ja sen jäläkeen voipikii keskittyä ihan muihin asioihin, siirtelöö vuan kaikki loppupäivän aikana mieleen tulovat huomisuamulle. Luulis olovan heleppoo, kun ollaan muutennii niin taitavia siirtelemmään kaikenlaisia tekemisiä myöhemmäks. Huolihetki voipi tuntua lapselliselta ja naurettavalta, vuan sehän siinä vähä on tarkotussii. Tarkemmin asioita aatellessaan suattaa nimittäin huomata, jotta myö kannellaan mielessä monesti meleko naurettaviakii asioita.

Elämässä tapahtuu monenlaista, oikeeseen elämään kuuluu väsymys, itku, pettymykset, ongelmat ja kärsimys. Kukkaa ei niiltä välty, vuan turha niitä on hirveesti ruveta ennalta oottelemmaan ja hättäilemmään. Kyllä ne sieltä aijallaan kohalle ossuu. Sen tähen kannattassii enempi keskittyä tavalliseen arkeen, tähän hetkeen ja ehtiä elämääsä hyviä asioita ja pieniä iloja. Tutkimusten mukkaan neljä rosenttia, siis 4% huolista on täysin aiheellisia ja tarpeellisia! Jos käyttää aikasa siihen 96 rosentin turhaan mähkimiseen, eikä mittää ihmeempiä tapahukkaa, männöö hyvät huolehtimiset ihan hukkaan.

Kommentit

  • Jari Holopainen

    Pahinta lienee se, että huolet tulevat uniin tai aiheuttavat jopa unettomuutta. Pohdittiin asiantuntijan kanssa aihetta viikolla: jos uni ei meinoo tulla silmään, kirjoitetaan kaikki huolet paperille. Saadaan huolehtimiskierrettä rauhoitettua yötä vasten ja välimatkaa niiden käsittelyyn.

    • Tuula Ärväs

      Kiitos kommentista. Ja väsyneenä pienemmätkin huolet kasvaa ihan liian isoiksi. Konstit on monet ja on hyvä, että apua löytyy.

Jätä kommentti

*