Kesäpäivä Snellun puistossa

Täti tyylikäs lierihattuinen

arkaa sydäntään suojassa kantaa.

Koira, ruskea pörröturkkinen

yksin linkuttaa ilman pantaa.

 

Ohi pyöräilee poika totinen

kuin miljoonavelka harteillaan.

Särkynyt on mieli ja koti sen

ja äiti on huolesta polvillaan.

 

Kuule kulkija kuisketta kesän,

joka lempeästi tuulellaan

punoo sydämees toivonpesän,

että alkaisit pian toipumaan.

 

Laitapuolen mies muovikasseineen

kantaa pelon purkuun juomista.

Tyttö pieni tyhjine katseineen

vihaa menetettyä huomista.

 

Kirkon portailla riisiä heitetään

on taas liitetty yhteen kaksi.

Nuori morsian vauva sylissään

peitti mustelmat vaaleaksi.

 

Kuule kulkija kuisketta kesän,

joka lempeästi tuulellaan

punoo sydämees toivonpesän,

että alkaisit pian toipumaan.

 

Mies kolikon altaaseen heittää

mieli matkaillen maissa muissa.

Vaimo ankeuden vitsillä peittää

ja kivut lonkissa, luissa.

 

Hyttyset nurmikon yllä tanssii

valssia kesäistä, verevää.

Pulujoukko päät keikkuen marssii

on kesä ja kesäinen sää.

 

Kuule kulkija kuisketta kesän,

joka lempeästi tuulellaan

punoo sydämees toivonpesän,

että pääsisit pian toipumaan.

 

 

Jätä kommentti

*