Mielikuvitustanian tutkimuksia

Ulukomailla on tehneet tutkimuksia, joissa on selevitetty sormiin pittuuksiin vaikutuksia erlaisiin asioihin. Kyssessä on ollu piäasiassa etusormen ja nimettömän ero. Tutkijat väittää nimittäin, jotta raskauven aikanen testosteronin miärä kasvattaa nimetöntä ja estrogeeni etusormee.

Tutkimusten mukkaan semmoset naiset, joilla nimetön on pitempi, oovat parempia urheilulajiloissa kun ne, joilla etusormi on pitempi. Ja Cambridgen yliopiston tutkimuksessa selevis, jotta semmoset sijottajat, joilla on verrattain pitkä nimetön, oovat parempia ja tekivät voittoo jopa ykstoista kertoo enempi kun lyhyempisormiset sijottajat.

Etelä-Korean Gachon yliopistossa olivat sittä suaneet semmosen tuloksen, jotta pitemmällä nimettömällä varustetuilla miehillä on suhteellisen iso pippeli. Mikä lie sittä se suhteellisen iso, ei selevinnä. Tarkottanekko, jotta on pitempi kun se nimetön. Sanotaan, jotta koolla ei oo väliä, vuan tähän kokkeeseen oli osallistuna vuan 144 miestä. Liekkö ollu paikallisia ja miten lie valikoitunneet, ei selevinnä. Se kiinnitti huomion, jotta miehet oli tutkittu nukutuksessa. Sitä jäin miettimään, jotta oisko ne sormet ruvenna jotennii sojottammaan vai vettäytyskö peräti kippuraan, jos oisivat valaveilla olleilta mitanneet.

Kahtelin omia sormijan ja huomasin, jotta toisessa käissä nimetön on pitempi ja toisessa etusormi, jotta mitenkäs sitte suu pannaan. No rupesin selevittelemmään, jotta löytyskö vielä jottai muita mielenkiintosia tutkimuksia. Ja löytyhän sieltä. Itä-Suomen yliopiston huarakonttorilla Mielikuvitustaniassa on asiaan ruvettu panneutumaan.

Urheiluliäketieteen puolella oovat kiinnostunneet tuosta eellämainitusta sormitutkimuksesta ja miettivät,  jotta jos ottas naisilta jonnii toisen ruumiinosan mukkaan, niin saiskoon tuloksia ihan lajitasolla. Oovat piätynä suunnistukseen ja tutkimusasetelmaan otetaan nenä. Tutkimuskysymyksenä on, jotta ossooko paremmin suunnistoo, jos männöö sinne minne nenä näyttää, jos ei niä nenneesä pitemälle vai jos kulukoo nenä pystyssä.

Tähän tutkimukseen ollaan vasta ehtimässä koehenkilöitä, lehti-ilimotus sen tiimoilta on tulossa ihan lähiaikona. Etukätteistietona selevis, jotta tutkimukseen kuuluu luajat sykolokiset- ja kuntotestit ja kolomannelta ryhmältä eli nenä pystyssä kulukevilta mitataan vielä nokan pittuus. Se tehhään kansa varalta nukutuksessa, jotta ei kukkaa piäse nyrpistelemään nokkoosa ja viärentelemään sen tähen tutkimustuloksia.

Toisennii tutkimuksen löysin, saman yliopiston uskontotieteen laitoksen tekemänä. Siinä vertaillaan hartauven tasoja ja koeryhmiä on kolome, ensmäisinä ne, joilla on käet kyynärpäitä myöten ristissä, toisena ne, joilla on kintut ristissä ja kolomansilla on silimät ristissä.

Kävi ilimi, jotta ne, joilla on kintut ristissä, on jonniilaista hättee elämässään. Hyö tarvihtoovat siihen purkautumista, ja harras mieli tulloo sittä sen helpotuksen myötä. Kahen muun ryhmän kohalla ei suatu merkittävvee erroo aikaseks ja sen tähen asetettiin vielä lisäkysymys, jotta oisko sillä jottai merkitystä ellääkö siivellä vai onko siipi muassa. Ja sittä selevis, jotta ne, joilla on silimät ristissä ja siipi muassa elläävät muutoksen kaipuussa ja oovat sen tähen otollisempia hartauvelle kun siivellä elävät käet kyynärpäitä ristissä olovat.

Selekein tulos suatiin sykolokian laitoksella, kun siellä tutkittiin huumorintajua. Kysymyksenasettelu oli se, jotta mikä seuroovista ryhmistä on huumorintajusin: semmoset, joilla on kiel poskessa, kiel keskellä suuta vai kiel vyön alla. Tutkimukseen osallistu sekalainen ja lukematon miärä savolaisia viäräleukoja, kumpastahii sukupuolta. Äkkiseltään, nuin mualaisjärellä uatellen suattas arvella, jotta kiel poskessa olevilla ois eniten, etennii rasvasta huumoria, vuan eipä piekkää tämän tutkimuksen perusteella paikkoosa. Selekeesti huumorintajuttomimpia olivat kuitennii kiel keskellä suuta olijat.

Vuan tattadAA! Huumorintajusimpia oovat ne, joilla on kiel vyön alla. Mielenkiintoseks tutkimustuloksen tekköö se seikka, jotta se sakki jakkautu vielä kahteen ossaan. Toinen on niitä, jotka käyttää MattiNykäs mallisia varmariloita ja toinen niitä, joilla on niin sanotut lantiohousut. Näillä jäläkimmäisillähän housut ja sillon samoin kiel jiäpi navan alapuolelle ja tutkimuksen tulos oli sen seikan selevitessä sitä myöten selevä.

Suomalainen tutkija arvioi nuita alussa mainittuja sormiin pittuuksiin perusteella tehtyjä tutkimuksia, jotta toin näkösesti oovat enempi käistä ennustamista. Sitä vastoin Itä-Suomen yliopiston Mielikuvitustanian tutkimukset pannoo eppäilemmään, jotta misteepä tietää, ja onhan se niinnii, jotta tosi kun vesi ja pittää kun seula.