Sydämeni kotikaupunki

Tyttäreni Anni muutti vuosi sitten keväällä pois Kuopiosta. Kirjoitin runon hänen mielipaikoistaan ja toivoisin kuulevani sen jonain päivänä lauluksi muokattuna hänen laulamanaan.   Syysaamuun uniseen yksin kuljen kun koko kaupunki vielä nukkuu Kuvat menneistä sydämeen suljen ja haikeus kiitollisuuteen hukkuu.   Rannalla päässä Peräniemen mua aurinko hivelee hiljaa sylissä puiden ja kallioiden itää sydämeen rauhanviljaa.   Syksyn […]

Lue lisää

Istumalakko kiikkustuolissa

Oon tässä toista viikkoo kuulostellu ja katellu mittee ympäröivässä kotmuassa tapahtuu. Oon ottana ossoo kahvihuoneen keskusteluihin, vaikka en joihinnii mielestä, enkä aina omastakkaa, juur mittää nuista asioista ymmärräkkää. Vuan kyllähän se on kuulostana välillä siltähii, jotta jokunen muukii on piässy iäneen isommillahii foorumilla enempi tai vähempi ymmärrystä vailla. Mietin viime viikolla, jotta oon joskus lukena suostuttelutekniikasta, […]

Lue lisää

Viekee vuan uurnatuhkattii pesästä!

Lukasin tämän päivän lehestä, jotta immeiset on nyt alakana riijellä jo siitähii mitenkä se vainaja hauvataan ja minnekkä ja kuka sen tekköö eli entinen sanonta on suana ihan uuven merkityksen. Ei millää meinanna ensin männä mulla jakeluun, jotta riijellään poltettuin vainajiin tuhkistakkii ja hiljaseks vettää vielä nyttii. Vuan onpahan se niinnii, jotta mikkää ei oo […]

Lue lisää

Terapian tarpeessa

Ensmäiselle koululuokalle männessän osasin jo lukkee ja laskee eli melekein kaiken. Tai luulin ossoovan, vuan sittä selevis, jotta en ossookkaa syyvä. Kotona olin juona jonnii verran maitoo ja syönä äitin tekemee velliäkii, mutta jostai syystä ne ei koulussa maistuna. Tai sitten olin niin omissa ajatuksissan, että homma ei eestynä tarpeeks noppeesti. Joka tappauksessa opettaja juotti […]

Lue lisää

Savolainen mumu ja muli

Oon viimeaikona seuranna vähä toisella korvalla tuota muahanmuuttokeskustelua ja uamulla töihin kävellessä mietin, jotta onhan sitä karsaasti kahtomista ja erlaista kohtelua ihan tiällä vakituisesti asuvija kohtaannii ja tässä kohti tietennii uattelen etennii omija heimoveljiän. Rupes tuluvimmaan mieleen muistoja entisiltä aijoilta omasta elämästä. Oon ollu savolainen mumu eli muassamuuttaja ja tiijän jotta muuttii mumut saivat ja […]

Lue lisää

Kimppakivvoo itesiälin kansa

Ootko mahtana millonkaa herätä uamulla siihen, jotta yksinäisyys kuhjottaa petikaverina. Se ylleesä yrittää tarjota kimppakivvoo itesiälin kansa ja mikäpähä siinä, joskus sehhii pittää ottoo hetkeks hytisemmään peiton alle. Vuan ei kannata tehä siitä vakituisempoo kumppania, tulloo liian kylymä. Sille pittää hetken piästä sannoo, jotta alahan männä matkoihis, muita kiusoomaan, minun kottiin et majjoos tie. Se […]

Lue lisää

Kuka muka ossoo paremmin

Ilkka (nimi ei muutettu) ei oo käynä vielä tänä kesänä tai eellisinäkää kesäteatterissa, joten pitihän sitä ies kerran elläissään käyttee semmostai ihmettä kahtomassa. Kumpanennii on katottu Hyasinttia eli Pokka pitää- sarjoo, tykättyhii siitä ja se sattu olemaan sopivasti Muaningan Vätysteatterin ohjelmistossa. Eikun matkaan sittä. Ensin sovin hakevan Ilkan kuuvelta, vuan sitten katoin googlemapsilta ja siinä […]

Lue lisää

Siäennustukset ja kesäkelit

Pitäs lähtee torille ja kaupoille. Katon kännykästä mitä supersiä luppoo tälle päivälle. Toinen sannoo, jotta puolpilivistä ja toinen, jotta vettä sattaa. Katon ulos ikkunasta ja siellä aurinko paistoo killittää, eikä piliviä näy melekein mailla halameilla. Lämpötilaks luppoovat likelle kahtakymmentä, vuan tänä kesänä on ollu meleko kolleeta tuulta paisteesta huolimata. Käynpä testoomassa kelin, pistän kokkeilumielessä piällen […]

Lue lisää

Ummetusta yläosattomana

Huomasin lehtee lukkiissan, jotta Tampereelle oovat perustamassa uutta liikettä ja hakkoovat siihen kahta rohkeeta ja etennii ammattitaitosta työntekijöö. Tarjolla ois paikka yläosattomana parturina. Ulukonäkövuatimuksista eivät puhu, vuan mielellään pitäs olla nainen. Asia rupes tietenniippä tämmöstä uteliasta mummoihmistä kiinnostammaan ja läksin nettiin tutkimusretkelle. Sen kun pystyy heleposti tekemmään kiikkutuolista käsin, ei vanahat ja vaivaset koivet kippeevy. […]

Lue lisää

Pistettäänkö hyvvee kiertämmään!

Uamutv:ssä oli juttu naisesta, joka lahjotti helsinkiläiselle kioskille viissattoo euroo. Nainen oli nukahtana puistonpenkille ja pari nuorta oli käyny kysymässä onko kaikki kunnossa. Siitä ilahtuneena hän oli lahjottanu rahan, joka jaettiin ilimasena jäätelönä lapsille. Tuosta jutusta tul hyvä miel itellekkii, kun hyväntahtosta toisista huolenpittoo ja muihin huomioimista ei tässä mualimassa oo millonkaa liikoo. Viime talavena juutuin […]

Lue lisää

Opettelisko elämään enempi tässä ja nyt…

Immeisen mieli on semmonen, jotta se monesti miettii vanahoja epäonnistumisia tai muita männeitä harmiloita tai sitten se kuleksii hättäilemässä mitä ikävyyksijä tai vaikeuksia tulloo tulevaisuuvessa. Eikä kummastakkaa miettimisestä oo juurkaa hyötyä, tulloo vuan paha mieli tai jopa katkeruus nostaa piätään ja suattaaha siinä sivussa tekasta muutaman ihtesätotteuttavan ennusteennii, jotta varmasti männöö johhii juttu pilalle myöhemmin. […]

Lue lisää

Poronpimpittäjät ja muuta kansanperinnettä

Perjantain Savon Sanomissa oli mielenkiintonen juttu. Suomalaisen kansanperinteen mukkaan karhu pelekäs naista, jos nainen nosti helemasa ja pyllisti sen eessä. Pohjois-Karjalassa oli kuulemma aikonnaan ollu ihan ammattikseen karhunpyllyttäjiä suojelemassa laijunmaita. Siitäpä lähtikii mielkuvituksen perinnetieto kertomaan, jotta Lapissa käytettiin naisia karhun karkotuksessa porotokan läheltä, vuan siellä ammatti oli poronpimpittäjä, kun siellä helemat nostettiin etupuolelta ja kallistettiin […]

Lue lisää

Kesä, teatteri ja rakkautta Olavi Virtaan

Kesän vakiojuttuihin kuuluu kesäteatteri ja kävin viime viikolla vähä etukätteen tutustumassa yhteen esitykseen. Oon yks Kuopion kaapunnin hyvinvointilähettiläistä ja siinä hommassa piäsin kahtomaan Kuopijon Uuven Kesäteatterin harjotuksia musikaalista Solistina Olavi Virta. Siinäpä sitä ollii ihmettelemistä. En ois arvannakkaa mitenkä tarkkoo hommoo se harjottelu on. Pittää osata lähtee aijallaan, tehä kaikki sovitut kommervenkit ja opetella kaikki […]

Lue lisää

Kesäpäivä Snellun puistossa

Täti tyylikäs lierihattuinen arkaa sydäntään suojassa kantaa. Koira, ruskea pörröturkkinen yksin linkuttaa ilman pantaa.   Ohi pyöräilee poika totinen kuin miljoonavelka harteillaan. Särkynyt on mieli ja koti sen ja äiti on huolesta polvillaan.   Kuule kulkija kuisketta kesän, joka lempeästi tuulellaan punoo sydämees toivonpesän, että alkaisit pian toipumaan.   Laitapuolen mies muovikasseineen kantaa pelon purkuun juomista. […]

Lue lisää

Kuka minä oon!

No, minä oon ylivertasilla voimilla varustettu oikeuven puolustaja, oikee teräsmies. Murteen perusteella vaikutan tulleen pohjosesta, sillä oon kielellisesti pohjosnotkee. Puhetyylissä on vaikutteita ylleissuomalaisuuvesta ja savolaisuuvesta. Ammatiltan oon taide-etsiviin Lovejoy, sillä oon etevä haistammaan taideviärennökset. Voisin jopa kuvitella uran taalukauppiaana. Hyvin harvat ossoo nimetä auton osat niin tarkalleen kun minä ja suattaisin olla metsurihhii, vuan en […]

Lue lisää

Siipiveikon elämä

Kävelin yks uamu töihin lasten liikennepuiston läpi ja huomasin siinä matkalla naakan, joka keekoili puiston ajotiellä. Jostain syystä se loikkas ilimaan, levitti siipesä ja liihotti tosi läheltä ohi. Sitten se lensi vähän matkan päähän aitatolopan nokkaan ja mulkoili siinä töykeen näkösenä. Kun olin melekein kohalla, se vetäs tuas ohilennon ihan läheltä ja jäi kerrostalon ulkovalon […]

Lue lisää

Mitä ihmettä…

Vielä sain nähä tämännii päivän… että kirjotan leipomishommista. En kirjottana entisessäkkää lokissa ja nyt naputtelen ihan ensimmäiseks jutuks tänne. Leipurimaine männöö heti kättelyssä. Ei silti, että leipominen mulle ois vierasta. Karjalanpiirakat ja tarvittaissa kalakukkokii onnistuu, mut enpä oo niistä suuremmin huuvellu. Mut nyt oli ihan pakko ruveta kirjottamaan uusimmasta villityksestä.  Se on ruakaravinto tai tarkemmin sanottuna ruakasuklaa ja ruakakakut. […]

Lue lisää