Savolainen mumu ja muli

Oon viimeaikona seuranna vähä toisella korvalla tuota muahanmuuttokeskustelua ja uamulla töihin kävellessä mietin, jotta onhan sitä karsaasti kahtomista ja erlaista kohtelua ihan tiällä vakituisesti asuvija kohtaannii ja tässä kohti tietennii uattelen etennii omija heimoveljiän.

Rupes tuluvimmaan mieleen muistoja entisiltä aijoilta omasta elämästä. Oon ollu savolainen mumu eli muassamuuttaja ja tiijän jotta muuttii mumut saivat ja lienöö jotta suavat vielähii uuvella paikkakunnalla kuulla virnuilua murteesa takija. Muistan itehhii Turussa assuissan, jotta melekein ensmäiseks aina kysyttiin vino hymy huulilla, jotta “mistäs sää oot kotosi kun sää puhut niin kivasti?”Ja sitte nauroo virnotettiin piälle.

Tosin taisin itekkii  nauroo turkulaisten kielopin vastaselle puhheelle,  kun niihin kansa tutuks piäsin, vuan viärin kohtelivat silti. Jossai väkijuomakaupassahii muistan myyjän kahtonneen pitkin nenänvarttaan ja sanoneen mulle rahasta takasi antaissaan, jotta HÄR. Kuulostiko se minun puhe ruotsilta, häh.

Meitä savolaisiahan on kautta aikain pietty vähä pelleinä ja siihen on ainahii osasyynä suomalaiset vanahat elokuvat. Niissä on aina mukana, joku vähä erikoinen savonmurretta viäntävä immeinen eli piäasiassa mies. Suattaahan sillä viäräleukasuuvellahii tietenniippä olla jottai tekemistä tuon pellenä pitämisen kansa. Vuan on se silti viärin.

Eikä sitä tarvihe ies muuttoo toiselle paikkakunnalle, sitä voip olla ihan vuan muli eli muassaliikkuja ja sillonnii toisella murrealuveella kävästessä joutuu vastaanottammaan huonoo kohteluva. Entisissä töissä jouvuin käymään melekein kerran viikkoon piäkaapunnissa palaveriloissa. Siellä asusti kait niihin mielestä se suurin viisaus ja tekivät piätöksijä ihan oman mielesä mukkaan meiltä kysymätä. Kerran evästivät tiältä lähtiissä, jotta sanoppa siellä terveisinä, jotta pyyhkiivät leppiin näppisä. Kuuliaisena työkaverina tottelin ja vein viestin perille, vuan eivätpä tuntuna ymmärtävän. Ja niin jatku viärä kohtelu kehäkolomosen ulukopuolella asuvija kohtaan.

Kerran sittä oltiin kuuntelemassa muankuulun vilosohvin partuntista luentoo, jonka jäläkeen sanoin, jotta tuonnii asijat ois voina tiivistee neljään lauseeseen. Helsingin työkaverit oli siitä hepusta haltijoissaan ja yks sano mulle, jotta sinäpä et ymmärräkkää näistä asijoista mittää, kun sinnoot mualta. Asuin Kuopijossa, jotta ihan kaupungissa ja niinpä tuas vähäteltiin ja viärin tehtiin.

Ja sittä kerran olin yhessä ilimasutaijon koulutuksessa, jossa pit pittee puhe koko konkkaronkalle. Ja se opettaja sano, jotta minun puhheessa kuulluu liijan paljo murre. Helevettiläinen, minnekkä sen pistät kun oot imenä sen jo äijinmaijossa ja se nuotti on tarttuna niin tiukkaan kielentakuseen, jotta siitä ei ainakkaa piäse irti sitte millää vaikka sanojaan ossoissii oikoo. On se niin viärin.

Kyllä meitä savolaisrukkia on koheltu tässä muassa ihan liijan huonosti. Tosin nuo tapahtumat sattu 80-90-luvulla ja sen jäläkeen on muutosta tapahtunna….Vuan nyt kun hetken mietin ja lukasin uuvelleen aiemmin kirjottaman, niin tul mieleen, jotta pitäsköön kahtoo asijoo toisesta näkökulumasta: Tapasin muutamia vuosija sitten rismassa yhen keskikoulukaverin ja se kysy mukana olevalta tyttäreltän, jotta onko se tuo äitis vielä yhtä näsäviisas kun kouluaikaan. En sillon tunnustana, vuan nyt oon jo vanahempi ja pystyn sanomaan, jotta aikasempina vuosina aikuisiällä vielä suatoin joskus harvakseltaan olla, vuan en kait ennee. Työkaverit voipi totistoo.

Niinettä suattaahan olla, jotta nuo muistelut on jotennii värittynä mielessä viäräks kohteluks, kun niissä tarkemmin aatellen ainahii tuossa muli-ossuuvessa on ollu ihan ommoo ossuuttahii, Ja onhan siinä sehhii puol, että myö suatettaan joskus tulukita toisen käyttäytymistä ihan toisella lailla kun se oikeesti tarkottaa. Niinhän meille itekellehii suattaa kait joskus käyvä. Tulpaan katottuva tuas yhen kerran peiliin ja mietittyvä omija varjojaan.

Vuan palataksen tuohon alakuperäseen mamu-asijaan, niin ei meijän tarvihteis niin paljo pelätä ja karsastoo erpaikoista tulevija tai ylleesäkkää erlaisia immeisiä. Rohkeesti vuan tutustummaan, kun sillon monesti selevijää, jotta paljolti samanlaisija myö pohjimmiltaan ollaan koko mualiman sakki.

Jätä kommentti

*