Suomessa ei oo mittää

Töllössä on mänössä brittiin äksvaktor. Ihan mielenkiintosta sitä on seurata, varsinnii kun mukana on kotmualainen. Saara Aaltoo huastatellaan siellähii monniin lehtiin ja niissä sanottuja asioita suahaan lukkee sittä meijännii lehistä. Vaikka eipä niistä rittilehtiin haastatteluista tiijä, onko niihin kirjotettu sama kun sanottu, onko suomalainen ajatus ja sanat ymmärretty englanniks justiisa oikein ja missee asiayhteyvessä tietty kommentti on ollu. Jossai huastattelussa Aalto on kuitennii lehtiin mukkaan sanona, jotta Suomessa ei oo mittää.

Kävin kahtelemassa keskustelupalstoja, jotta mittees mieltä siellä ollaan siitä ja mitenkä kommentoijaan. Vauva.fi onnii hauska tuttavuus, siellä näyttäävät ottavan kantoo asijaan kun asijaan, kommentit on enempi tai vähempi räväköitä ja sekä myöten että vasten.

Niitä lukkiissa tul mieleen ulukomuanreissuihin vuateostot. Mekko, pusero tai johii muu vuatekappale on näyttänä tos hyvännäköseltä, on ollu ihan älyttömän halapa ja se on ihan iliman muuta pitänä ostoo. Kottiintultua sitä on katellu, jotta tulipaan sitte ostettua tuommonennii ja on suattana kokkeilla sitä muutaman kerran piälleen. No, on muutama piätynnä käyttöönnii, vuan aika moni on parin vuon sissään männy kirpparimyyntiin melekein käyttämättömänä.

Sama homma on ollu joihinnii viiniin kohalla. Siellä lämpimässä, rennossa tunnelmassa ja lomahuumassa johhii viini on maistuna niin hyvälle, jotta on pitätänä hilata pullo kottiin muutennii kivireeltä tuntuvassa matkalaukussa. Sittä sitä on siästänä johonnii tärkeeseen tillaisuuteen ja kun se viimen on tullu, on suattana hehkuttoo muillehii, mitenkä on onnistunakii löytämään niin hyvvee viiniä. Ja sittä maistaissa nuamat on viäntynä irvistykseen ja on ollu pakko tunnustoo, jotta maistupa ihan navetantakuselle.

Sittä muistin semmosennii tappauksen, kun yks tuttu oli ruvenna verkostomarkkinoijaks. En muista ennee mittee se myi, vuan kovin innolla oli mukana. Etennii sitte kun piäs niihin issoin joukkokokkootumisiin, joissa puhujat ossoo käyttee semmosta kieltä, että melekein hypnotisoivat kuulijasa jonniilaiseen hurmioituneeseen joukkohysteriaan.

Yhen kerran tuttun soitti joistai Ruotsista ihan haltioissaan ja hehkutti, jotta ei ikänään oo ollu niin arvostettu ja rakastettu, kun siellä. Kuulosti olovan ainahii puoltoista metriä ilimassa ja likimain hekumallisessa tilassa. Yritin suaha selevee mittee ol tapahtuna, vuan ei se oikein pystynä sen tarkemmin siltä kiihkoltaan kertomaan, kun piti männä vielä juhlimaan muihin kansa. Halus vuan pikasesti jakkoo elämäsä parraan hetken.

Muutaman päivän piästä sittä soittel uuvelleen, henki ol jo ruvenna kulukemaan ja pysty kertomaan. Oli ollu verkostomarkkinoinnin kansainvälisessä tillaisuuvessa jossai jumalattoman suuressa hallissa. Siellä oli palakittu parraimman tuloksen suaneet. Paikalla oli ollu tuhansia immeisiä ja nämä parraat joka muasta (kymmeniä ellei satoja) oli kävelleet lavalle muihin taputtaissa. Kysyin, jotta mitenkä pitkään siinä suosionosotusten kohteena sai olla. Hän sano, jotta ei kait siinä monta sekuntia männy, kun käveltiin jonossa lavan laijasta laitaan. Kysyin, jotta eikö siinä ies pysähytty. Ei. Olitko selevinpäin. Olin.

Ulukomailla ollessa kotiarki on ettäällä ja suattaa ussemmillehii tulla tuommosia pienempiä hurahuksia, niinkun ostoksia. Vuan tuommonen isompi huumautuminen on ehke harvinaisempoo ja ainahii eriasteista eri immeisillä. Tulloo mieleen, jotta onko kyse siitä minkä verran sitä arvostusta ja rakkautta löytyy omasta sisimmästä, jos se ulukoopäin tuleva nostaa taivaisiin ja lähes ylimualliseen onneen. Vaikka toisaalta onhan se niinnii, jotta ketäpä se myötäkarvaan silittäminen ei pistäs kehreemään.

Siitä verkostomarkkinoinnista ei tullu tutulle kultakaivosta ja tais koko homma hiipua sittä vähitellen unohuksiin. Vuan hänen tarinasa perusteella voipi kuvitella miten moninkertanen huuma tuttavaan verraten on tuommosissa isoissa kisoissa kilipailevilla.

Koko porukka on viikkokaupalla lähes eristyksissä, irrallaan tavallisesta, arkisesta mualimasta. Huastatteluja, huomioo, harjottelua ja essiitymisiä ihan putkeen, ja ilimeisesti oovat koko aijan mänössä vähillä unilla. Julukisuus ja menestyneihin immeisten seura ja loistelijaisiin esityksiin piäseminen hämärtää vielä entistä enempi tavallista arkee, kun kaikki tuntuu niin jumalaiselta ja uskomattomalta.

Joten ei tykätä pahhoo, jos kotmua tuntuukii nyt meleko mitättömältä ja ahtaalta, kun toinnäkösesti vielä pallautuu mieleen sehii, jotta on tiällähii loppuisa lopuks vaikka mitä ja paljo hyvveekii.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentit

  • äsäs

    Schutzstaffel (suom. suojajoukot) eli SS oli alun perin natsi-Saksan kansallissosialistisen puolueen puolisotilaallinen yksikkö, myöhemmin puolueen alainen sotilaallinen organisaatio. SS perustettiin Adolf Hitlerin henkivartiokaartiksi, mutta se laajeni myöhemmin huomattavasti.
    SS oli avainroolissa holokaustina tunnetussa kansanmurhassa

Jätä kommentti

*