Maailma on kaunis

Vähiin käy ennen kuin loppuu. Ars Liberan juhlavuosi nimittäin. Parhaillaan Galleria Ars Liberassa on esillä Markus Pitkäsen akryylimaalauksia. Taiteilija on uusimpia Ars Liberan jäseniä, enkä ollut nähnyt Pitkäsen taidetta aiemmin. Niinpä nopea googlaaminen ennen näyttelyn avajaisia johdatti esikatselemaan taidetta tänne ja tänne. En ollut etukäteen kovin vakuuttunut. Taide ei tuntunut “tasalaatuiselta”. Tosin edellisen linkin takaa […]

Lue lisää

Katunäkymiä persialaismaton väreissä

Galleria Ars Liberan vuoden 2018 viimeinen näyttely esittelee Timo Tolosen maalauksia. Näin Tolosen maalauksia ensimmäisen kerran edesmenneessä Galleria 12:ssa vuonna 2010, ja kuvailin jo tuolloin taiteilijan teoksia sanoilla: värejä, tunnelmaa, taituruutta. Niitä kaikkia on esillä myös tämänhetkisessä Tiet ja kadut -näyttelyssä. Värimaailma on kuitenkin vuosien saatossa muuttunut. Ihastuin aikoinaan seesteisiin ja utuisiin sinisen ja harmaan […]

Lue lisää

Elämää väreissä

Vuosi lähestyy loppuaan, mutta Galleria Ars Liberan juhlavuoden näyttelyt jatkuvat vielä helmikuun alkuun 2019 saakka. Parhaillaan esillä on Seppo Kääriäisen näyttely Elämää väreissä. Kääriäinen on koloristi, jonka työt tunnistaa etenkin keltaisesta värimaailmasta. Punainen kulkee rinnalla myös voimakkaana. Taiteilijana Kääriäinen on toiminut 1970-luvulta lähtien ja hän on myös opettanut kuvataidetta useita vuosia. Näyttely on pienimuotoinen läpileikkaus […]

Lue lisää

Puhdista minut

Galleria Ars Liberassa on parhaillaan esillä Launonen&Kivelä: Puhdista minut. Taiteilijapariskunta Veera Launonen ja Ilkka Martti Kivelä tunnetaan erityisesti valokuvaa ja liikkuvaa kuvaa yhdistelevistä teoksistaan. Olen myöntänyt useampaan otteeseen, että videotaide on itselleni yksi haastavimmista taiteen osa-alueista. Tämän vuoksi tuntui pitkään siltä, että välttelin heidän taidettaan. En antanut itselleni lupaa heittäytyä, kun ennakkoasenteeni esti kokemuksen syntymisen. […]

Lue lisää

Sitä niittää mitä kylvää?

Päivät ovat ainakin Kuopiossa olleet lähiviikkoina niin pimeitä ja harmaita, että on ollut vaikea erottaa aamua illasta. Niinpä oli ihana astua Galleria Ars Liberan uusimpaan näyttelyyn. Marraskuun pimeydessä valaistu tila hehkuu väreissä ja houkuttelee astumaan sisään. Kristiina Korpelan Satoa ja savusaunaa -näyttely on koonnut yläkerran näyttelytilaan installaation mm. hedelmistä, vihanneksista, marjoista ja siemenistä. Herkullisia värejä […]

Lue lisää

Mielikuvituksen voima

Antti Immosen näyttely Galleria Ars Liberassa kantaa nimeä 1.-11.hetki. Nimi viittaa suoraan hänen näyttelyaikaansa ja yhteen näyttelyn teoksista. Immonen on yksi ars liberalaisten nimekkäimmistä jäsenistä.  Hän oli mukana mm. Marskille Kaveri-näyttelyssä vuonna 2016 ja ylsi teoksellaan Kiasman taidekilpailun finaaliin. Kilpailussa haettiin uutta teosta Kiasman yhteyteen. Mannerheimin ratsastajapatsaanhan tuntevat jo kaikki. Immonen tunnetaan myös monista julkisista […]

Lue lisää

Peltilehmiä ja voimahevosia

Galleria Ars Liberan uusin näyttely ei paljastanut etukäteen paljoa. Näyttely kulki työryhmän nimellä: Leikkivä koti ei sammaloidu. Avajaisissa paljastui, että työryhmän takana on kokonainen perhe: Reijo Kärkkäinen, Riikka Viinikanoja, Arttu Viinikanoja ja Varpu Viinikanoja. Nyt oli tulossa jotain sellaista mitä en ole aiemmin nähnyt. Yläkerta on täynnä leluista ja kierrätetyistä materiaaleista koottuja installaatioita. Lattiaruudukko on […]

Lue lisää

Evoluutioutopioita

Valokuvataiteilijana tunnetuksi tullut Ulla-Mari Lindström on aika ajoin astunut myös video(installaatio)taiteen puolelle. Niin tälläkin kertaa. Näyttely kantaa nimeä Evoluutioutopioita – Luonnontaiteellinen kokoelma 2. Lindström avaa näyttelyn sisältöä näin: “Evoluutioutopioita – Luonnontaiteellinen kokoelma 2 on huumorin sävyttämä tutkielma siitä, mitä mahdollisesti voisi tapahtua ja millaisia elämän ilmenemismuotoja evoluutio voisi synnyttää, jos eliökunnan eriytyneet haarat jälleen yhdistyisivät. […]

Lue lisää

Piirtäjän maalauksia

Arto Väisäsen taiteen tunnistaa tarinallisesta viivankäytöstä. Hän profiloi itsensä piirtäjäksi ja luo viivoillaan ennalta-arvaamattomia mielenmaisemia.  Yleisilme on usein synkkä ja melankolinen, mutta mukana on myös herkkyyttä ja huumoria. Tutustuin Väisäsen taiteeseen aikoinaan täysin mustavalkoisella kaudella, mutta vuonna 2012 huomasin, että hiilipiirrosten sekaan oli eksynyt myös väriä. Samoihin aikoihin hän alkoi tehdä kokeiluja eri paperilaatujen ja […]

Lue lisää

Aamunavaus

Leena Mäki-Patolan nimi oli yksi niistä muutamasta nimestä, jotka eivät etukäteen sanoneet minulle mitään. En muistanut että olisin nähnyt hänen taidettaan aiemmin, enkä muistanut kuulleenikaan hänestä mitään. Ehkä siksi, että hän asuu Kuopion sijaan Varkaudessa. Tästä huolimatta hänen CV:nsä näyttää varsin vaikuttavalta. Taideteoksia on ehtinyt olla esillä tänä vuonna jo Brasiliassa ja Japanissa. Lokakuussa teoksia […]

Lue lisää

Vuorovaikutteisia muotokuvia

Marja Kolu on luonut Galleria Ars Liberaan vuorovaikutteisen taideprojektin. Kolun ensimmäinen vuorovaikutteinen potrettipaja toteutui Vaasassa kesällä 2013. Tällä kertaa taiteilijan paja löytyy galleriatilan alakerrasta, jossa Kolu toteuttaa vapaaehtoisten muotokuvia. Yläkerran seinät on täytetty aiempien vuosien projektien lopputuloksilla. Kasvoista kasvoihin -taideprojekti perustuu ihmisten väliseen keskusteluun ja vuorovaikutukseen. Näin se rikkoo perinteisen muotokuvataiteen olemuksen. Taideakatemioiden muotokuvaperinteeseen on […]

Lue lisää

Tila kasvattaa taidetta

Edellisessä näyttelyssä pohdittiin taiteen merkitystä. Eerika Jalasaho jatkaa omalla tavallaan tuota polkua kommentoimalla tilan merkitystä taiteilijalle ja luovuudelle . Näyttely on nimeltään Tila / A Space. Jalasahon näyttely on kokeellinen ja mielestäni henkilökohtaisin kokonaisuus, jonka olen häneltä nähnyt.  Taiteilija avaa näyttelyn sisältöä näin: “Tilan merkitys luovuudelle. Tilan merkitys taiteelle. Taiteen merkitys yhteiskunnassa. Taiteen tila yhteiskunnassa? […]

Lue lisää

Taiteen merkitys?

Mari Arvinen ja Ulla Remes ovat pystyttäneet Galleria Ars Liberaan kokeellisen ja osallistavan näyttelykokonaisuuden. Kokoonkursitut on näkymä ihmiselämästä: Elämä kursitaan kokoon, palaset tikataan yhteen. Ulla Remes astuu ulos galleriatilasta ja kutoo ihmisten tarinat yläkerran installaatioon. Mari Arvinen on vuorannut alakerran näyttelytilan vanhoilla maalauskankaillaan. Nurkan hämärässä on työpiste, jossa taiteilija ompelee teoksistaan laukkuja, joita halukkaat voivat […]

Lue lisää

Sanojen voimaa

Edellisen näyttelyn tiimoilta oli hieman hankala asennoitua uuteen näyttelyyn ja nollata ajatukset.  Pitkän miesvoittoisen taiteilijaputken jälkeen oli kuitenkin mukava nähdä naistaiteilijan töitä. Kaisa Törmänen on kotoisin Lapista, mutta on vaikuttanut Kuopion kuvataidekentällä pitkään. Hänen töissään on usein viittauksia pohjoiseen kulttuuriin, mutta sitäkin useammin Törmänen käsittelee töissään naiseutta. Hänkin kuuluu niihin taiteilijoihin, jotka ovat koskettaneet minua […]

Lue lisää

Sielu palaa

Aiemmissa postauksissa on käynyt ilmi Galleria Ars Liberan näyttelykalenterin “pelottavat nimet“. Listaan kuuluu myös suosikkeja, joista parhaillaan esillä oleva Jukka Huhtala on yksi. Taiteilija oli ensimmäisiä joiden kädenjäljen opin tunnistamaan taidekentällä pelkän ulkoasun perusteella. Se tuntuu edelleen hienolta: kierrellä museoissa ja gallerioissa ja tunnistaa taiteilijoita lukematta nimilappuja. Sitä tuntee oppineensa jotain. Viimeinen puolitoistaviikkoa on ollut […]

Lue lisää

Kipupisteitä

Lupauduttuani Ars Liberan juhlavuoden bloggaajaksi gallerian näyttelykalenterissa oli muutamia nimiä, joita etukäteen jännitin ja paikoin pelkäsin. Antti Rönkä, Jarkko Juvonen ja Sami Korkiakoski on jo selätetty, mutta Mikko Hallikainen olisi vielä pureskelematta. Kiertelin useamman vuoden Hallikaisen taidetta kauempaa, sanomatta siitä mitään. Teoksia näkyi ryhmänäyttelyissä, mutta kädenjälki ei sytyttänyt. Yksittäiset teokset hukkuivat oman taidemakuni ulottumattomiin. Kunnes […]

Lue lisää

Piirustuskurssi piirustustaidottomille

Käsi ylös joka tunnistaa tunteen, ettei osaa piirtää/laulaa/tehdä käsitöitä? *Minä myös* Kun mietit tunnetta tarkemmin, johtuuko osaamattomus oikeastaan osaamattomuudesta vai siitä, ettet ole vain harjoitellut? Tai saanut opetusta? Luovien aineiden peruskouluopettaminen lienee hankalaa siinä missä muidenkin aineiden opettaminen. Mutta esimerkiksi kuvaamataidossa yksittäiset viikkotunnit siellä täällä aiheuttavat sen, ettei luovaan ilmaisuun ehdi välttämättä päästä. Monella on […]

Lue lisää

Päättymätöntä tajunnanvirtaa

Galleria Ars Liberan näyttelykalenterissa on pari nimeä, jotka eivät etukäteen herättäneet minkäänlaisia muistikuvia. En tiennyt mitä odottaa. Jyrki Heikkinen on nimistä toinen. On paljon helpompaa mennä näyttelyyn, jossa taiteilija on entuudestaan tuttu. Tällöin osaa jo orientoitua oikeanlaiseen tunnelmaan, tietää millaista taidetta on tulossa, vaikka työt olisivatkin uusia. Astuin galleriaan ja hetken ympärille katseltuani muistin, että […]

Lue lisää

Hetkellistä taidetta Siilinjärven maaseudulla

Kesä on käytännöllisesti katsoen jo täällä, mutta haluan palata vielä hetkeksi erääseen maaliskuun pakkaspäivään. Sain sähköpostiini kutsun, jossa taiteilijatrio aikoi järjestää Siilinjärvellä pop up -näyttelyn. Nanna Ylöstä, Clifford Charlesia ja Johan F. Karlssonia yhdistää Malmön taideakatemia Ruotsissa, jossa he ovat tutustuneet toisiinsa. Kutsu tuntui jotenkin niin hassulta, että päätin tarttua tilaisuuteen. Hassulta siis siksi, että […]

Lue lisää

Ongelmanratkaisua?

Jouni Airaksisen Luonnosta – Ihmistä -näyttely on parhaillaan esillä Galleria Ars Liberassa. Taiteilija on mestari luomaan niinkin erikoisesta materiaalista kuin polyuretaanista yllättäviä mielleyhtymiä. Ihastuin ensimmäisen kerran Airaksisen taiteeseen toden teolla kesällä 2014, kun Tämä ei ole hiilipiirros -teos leikki ja kommentoi kuuluisaa René Magritten maalausta Tämä ei ole piippu (1929). Leijuvia “puunrunkoja” näin loppukesällä 2016. […]

Lue lisää

Tielle takaisin

Galleria Ars Liberassa on parhaillaan esillä Pekka Hiltusen näyttely Samsara. Nimi viittaa elämän kiertokulkuun. Hiltunen kuvailee sitä elonpyöräksi ja jälleensyntymien kehräksi. Tutustuin ensimmäisen kerran Hiltusen taiteeseen 2012, ja tuolloin teokset tuntuivat vaikealta lähestyä. Tällä kertaa tiesin jo hieman mitä odottaa. Hiltusen kädenjälki on jotain naivismin ja surrealismin välimaastosta, ja useat näyttelyn teoksista ovat syntyneet sekatekniikalla. […]

Lue lisää