Kansallismaisema oli suljettu

Veli. Kuva: Heikki S.

Kävin Kolilla. Oli oikein kiva reissu, kilometrejä kertyi varmaan parikymmentä ja ilma oli kevyttä hengittää. Kolilla on kivaa metsää ja kivoja kallioita, mahtavia jääkauden muistomerkkejä, upeita rantoja. Marraskuinen Koli on hiljainen, koska kesäsesonki on ohi ja talvisesonki vasta tulollaan.

Syksyisin Kolin huipuilla voi olla myös sumua, kuten totesin tällä retkellä. Hiukan huonolla tuurilla koko viikonlopun. Jatkan siis kansallismaiseman kuvien googlettamista ja suunnittelen toisen reissuni joko talveen tai kevääseen, jolloin sumua on pienemmällä todennäköisyydellä.

Ystävyys on vankka kuin kallio. Kuva: Heikki S.

Hieman houkuttelee myös hotelli, vaikka mökki olikin mukava majoite viikonloppuretkellä. Hotelli näytti muhkealta ja maisemat sieltä taitavat olla aika komeat. Ehkä jo talvella tai ensi kesänä?

Koska täytin taas vuoden lisää, tarvitsen tulevaisuuden suunnitelmia. Ikäkriisini voimistuu vuosi vuodelta, joten on viisainta pitää itsensä touhussa ainakin syntymäpäivinä. Muutaman syntymäpäivän olen aikoinaan viettänyt vollottaen sängyn pohjalla, mutta en aio tehdä niin enää. Vuodet voi kantaa ylpeästi ja jos vain juhlaa saa viettää ystävien ja perheen kanssa, on asiat hyvin.

Huippu valloitettu!

Elämäni huipulla. Vanhempana kuin koskaan ennen! Kuva: Heikki S.

 

Kommentit

  • Tuula Kyyrönen

    Kiitos Anne!

    Koli on myös minulle rakas paikka. Olen syntynyt Nurmeksessa ja kesäpaikkamme on Juuassa.

    Olen kirjoittanut pari blogiakin, viimeisin elokuussa ”Maa, jolla seison, on 3000 miljoonaa vuotta” .

    • Anne Sulander

      Hei Tuula! Rakastuin kyllä syvästi, tätä kaukorakkautta hidastaa vain neljän tunnin matka ja autottomuus. Ihana kirjoitus oli tuo sinun ja kuvat aivan mahtavia.

Kommentointi on suljettu.