Päättymätön raivausprojekti saavutti keittiön. Sieltäkin lähti yllättävä määrä jonkinasteista ympäristöjätettä menemään.
- Mausteethan ei mene vanhaksi? Kyllä ne viidessä vuodessa menee!
- Teehän ei mene… Ks. ed.
- Jauhot… Ks. ed.
- Pussikeittoja kannattaa pitää aina varalla, varsinkin kun ne ei kelpaa kellekään. Erittäin säilyviä!
- Vierasvarakeksit ei tavallisesti säily, paitsi pahanmakuiset!
- Makaroonia on hyvä olla viittä… kuutta… Kymmentä erilaista! Kaikki eri keittoajalla ja noin kolmasosa pussin pohjalla.
- Jääkaapissa oli taas kolme rasiaa “syön tätä vielä huomenna”. Toissaviikolta.
- Kolme erilaista ketsuppia, joista vain yksi kelpaa kaikille perheenjäsenille.
- Tuliais- ja joululahjasuklaita, pahoja, mutta ehkä ne paranee ajan myötä.
- Leivän kantapaloja yksittäispakattuina ja kevyessä homeessa: pikainen kyselytutkimus talouden leivänsyöjien keskuudessa, otos 50 %, paljasti, että kannan jättää aina se toinen 50 %.
- Joulukahvia, pahaa. Sekin on varmaan parantunut ajan kanssa.
- Kuivattuja, tunnistamattomia asioita. Tunnistamisprosessi jatkuu.
- Pakastimessa pakastekuivattuja raparpereita, joiden ohi tuoreemmat on ajaneet monta satokautta.
- Ruoka-ainetta, jolle olen allerginen, koska allergiahan voi parantua?
- Koirankeksejä, joille toinen koira on allerginen.
- Muroja, joita kukaan perheenjäsen ei syö. Kolmea merkkiä.
- Vitamiineja raskaus-ja imetysajalle, lapsi on jo 15-vuotias. Laskeekohan näissä vitamiinipitoisuus Parasta ennen -päiväyksen jälkeen?
- Salaattikastiketta viime vuodelta, siis vuosikertasalaattikastiketta!
- Vääränkokoisia suodatinpusseja, koska eihän sitä tiedä, jos kahvinkeitin hajoaa ja nämä sopisi sitten siihen uuteen!
- Kolmea eri palasokeria, kukaan meillä ei käytä sokeria kahvissa tai teessä, mutta ehkä me joskus vielä!
- Koirankakkapusseja. Voihan se vahinko käydä keittiössäkin!
- Synttärikakun kynttilöitä, joissa jäljellä numerot 4 ja 8. Näitä tarvitaan… 14 vuoden päästä, kun täytän 48 vuotta! Sen sijaan tänä vuonna tarvitsisin numeroita 0, 1, 3, 5, 6.
- Puurohiutaleet, jotka ostin, kun lähikaupassa ei ollut niitä isoja kaurahiutaleita, joita aina syön. Jäivät näköjään syömättä.
- Kovin erikoisen näköisiä kuivatuista hedelmistä tehtyjä patukoita, miksiköhän nämä on täällä eikä näitä ole tullut syötyä? *maistamista* *yökkäilyä* Ai niin!
- Proteiinijauhetta kuntoiluinnokkuuskaudelta. Siltä edelliseltä. Parasta ennen – noin kaksi vuotta sitten.
Muista seurata Tavisvägenia myös Facebookissa ja Twitterissä!
